Mikäs sen mukavampaa kuin kuljeskella luonnossa loppukesästä ja samalla tuoda sieltä kotiin korikaupalla varmasti puhdasta, ravinteikasta ja ainutlaatuista syötävää. Metsissämme kasvaa pitkälti toistasataa herkullista sientä, joiden kaikkien tunnistaminen ja erottaminen niistä “vaarallisista myrkkysienistä” tai muista ei-syötävistä vaatii paljon perehtymistä. Mutta muutaman yleisimmän ruokasienen tunnistaminen on helppoa ja onneksi on myös muita helppoja keinoja päästä sienten makuun.
Miksi ylipäätään syödä sieniä?
Kuten jo mainittiin, itse metsästä kerätyt sienet ovat varmasti “luomuja” ja puhtaita, sekä niin tuoreita kuin vain mahdollista. Tämän lisäksi sienet ovat oma eliökuntansa, sillä ne eivät kuulu esimerkiksi kasveihin eikä eläimiin. Jos siis välttelet täysin sienten syömistä, voisi sitä verrata siihen että et söisi ollenkaan kasviksia tai ylipäätään mitään kasvikuntaan kuuluvaa. Siispä olemalla avoin ja kokeilemalla vuoden mittaan ja erityisesti syksyllä muutamia eri sienilajikkeita löydät varmasti itsellesi ne mieluisimmat ja lisäät ruokavaliosi monipuolisuutta huimasti. Sienten eliökuntaan on arveltu kuuluvan vähintään puolitoista miljoonaa lajiketta, joka on moninkertaisesti kasvilajikkeiden määrä. Niistä siis löytyy varmasti jokaiselle jotakin! Tämän lisäksi sienet ovat geneettisesti paljon lähempänä meitä ihmisiä kuin kasveja, ja kuiva-aine painoltaan erinomaisia proteiinien ja hyvien rasvojen lähteitä.
Mistä aloittaa?
Tatit
Tatteja löytyy Suomen metsistä hyvin monen näköisinä ja kokoisina. Muutamaa pahanmakuista lajia lukuun ottamatta tatit ovat erinomaisia ruokasieniä, eikä niitä käytännössä voi sekoittaa mihinkään myrkyllisiin sieniin. Kaikilla tateilla on lakin alapinnalla helttojen sijasta pillikerros josta ne tunnistaa. Varovasti maistamalla voi jo metsässä varmistaa, että löytynyt laji ei ole äikätatti tai sappitatti (molemmat kirpeitä ja pahanmakuisia) jonka jälkeen voi palata iloisin mielin kotiin tekemään vaikka päräyttävää tattikeittoa!
Kanttarellit ja suppilovahverot
Useimmille meistä nämä kaksi sientä ovat tutuimmat itse kerättyinä tai vähintään kuulemme jonkun tutun niitä poimivan joka syksy. Kun hyvä kanttarelli tai “suppis”-paikka osuu kohdalle, niin näitä voi helposti kertyä korillinen tai kaksi hujauksessa. Sama juttu kuin tattien kanssa, että näiden tunnistamisen suhteen ei tarvita suurennuslasia tai biologian tutkintoa. Kirkkaankeltaiset kanttarellit voi käytännössä sekoittaa vain valevahveroon joka sekin on hyvin ruoaksi kelpaava sieni. Suppilovahverot sen sijaan voi mennä ristiin kosteikkovahveron kanssa, joka sekin on vain lähinnä iloinen yllätys lajikirjon kasvaessa.
Kärpässienet, myrkkyseitikit yms.
Ei, näitä en suosittele syömään. Vaan seuraavana kategoriana suosittelen opettelemaan tunnistamaan maassamme kasvavat myrkylliset sienet mikäli haluat oppia poimimaan useampia lajikkeita. Kun olet itsevarma siitä, että uusi löytämäsi laji ei ole yksi Suomessa esiintyvistä myrkkysienistä, voit kantaa sen kotiin tarkempaa lajimääritystä varten. Vaarallisten myrkkysienten osuus maamme sienilajistosta on varsin vähäinen, eikä huolellisesti toimimalla sieniharrastusta voi kutsua vaaralliseksi millään mittapuulla. Tuskin sekoittaisit banaania ja kurkkuakaan keskenään…
Pakurikääpä ja muut lääkinnälliset sienet
Pakurikäävästä (eng. chaga) olet varmasti kuullut jo, enemmän tai vähemmän. Tämän puussa monivuotisena kasvavan sienen lisäksi vastaavia lahottajasieniä on olemassa monia, joista tarkasti valikoitunutta ryhmää kutsutaan nimellä lääkinnälliset sienet. Näihin lukeutuu lisäksi mm. sen nimiset sienet kuin reishi (lakkakääpä), cordyceps (kiinanloisikka) ja lion’s mane (siiliorakas). Jokaisella näistä sienestä on oma ainutlaatuinen terveysvaikutuksensa, joista kaikista on julkaistu lukuisia tieteellisiä tutkimuksia:
Pakurikääpä (chaga) - Tukee immuniteettia ja on todettu auttavan syövän hoidossa
Reishi (lakkakääpä) - Poistaa stressiä ja antaa mielenrauhan
Cordyceps (kiinanloisikka) - Energisöi ja lisää hapenottokykyä
Lion’s Mane (siiliorakas) - Parantaa aivotoimintaa ja keskittymiskykyä
Näitä sieniä ei käytännössä voi syödä kuten aiemmin lueteltuja yleisiä ruokasieniä. Puisevan koostumuksensa takia lääkinnälliset sienet kuuluu keittää kuumassa vedessä jolloin vesiliukoiset yhdisteet liukenevat ja konsentroituvat nesteeseen. Useimmat ihmiset suosivat valmisteita jotka on valmiiksi käsitelty imeytyvään muotoon. Tehokkaimmissa tuotteissa on kuumavesiuutoksen lisäksi tehty myös alkoholiuutos. Tällöin saadaan sekä vesiliukoiset, että rasvaliukoiset yhdisteet hyödynnettäviksi. Näitä kaikkein vahvimpia sienituotteita kutsutaan tupla-uutoksiksi, ja on suositeltavaa varmistaa että käyttämäsi “super-sienet” ovat valmistettu tähän tyyliin jotta saat rahoillesi parhaan vastineen! Sekä pakurikääpää, että reishiä voit hyvällä tuurilla löytää myös Suomen luonnosta, joskin niiden keräämiseen tulee olla maanomistajan lupa. Useimmat muut lääkinnälliset sienet ovat erittäin harvinaisia tai niitä ei esinny ollenkaan täällä puolen palloa. Siksi suurin osa kaupallisista lääkinnällisistä sienistä on kasvatettu optimaalisissa olosuhteissa ja prosessoitu loppuun asti hioituissa prosesseissa. Tämän sienikategorian edustajat siis voi helpoiten bongata kaupan hyllyltä!
Tutustu Four Sigma Foodsin huippulaatuisiin ja tupla-uutettuihin sienijuomajauheisiin tästä. Valikoimasta löytyy sienikahveja, sienikaakaoita sekä “originaaleja” sieniyrttijuomia.
Eikun sienimettälle!
Useat ylllämainituista sienistä saattavat kasvaa jopa pihatielläsi tai vähintään lähimmässä metsässä. Muista pitää katse välillä myös maan rajassa loppukesästä ja syksyllä, niin saatat päästä nauttimaan monista uusista elämyksistä ja herkkuruoista. Jos ei muuten tahdo onnistaa, niin vähintään tilaamalla pakuriteet Hyvinvoinnin Tavaratalosta pääset “sieniteen” makuun ja immuniteettisi pysyy terässä läpi talven!
Vierailevana kirjoittajana Lari Laurikkala
Artikkelin kirjoittaja on lääkinnällisten sienten asiantuntija ja intohimoinen ruokasieniharrastaja. Hän toimii tuotepäällikkönä suomalaisten perustamassa ja pyörittämässä Four Sigma Foods -yrityksessä.
Alunperin julkaistu 4.8.2015 Hyvinvoinnin vanhassa blogissa.