Migreeni ja sen ehkäiseminen

Migreeni on yleinen, osittain geenien säätelemä päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, jonka fysiologinen syy on ulkoisten tekijöiden aiheuttama reaktiivinen häiriö aivorungossa. Migreeniä esiintyy kolme kertaa yleisemmin naisilla kuin miehillä. Tässä artikkelissa käsittelemme länsimaisen lääketieteen ja funktionaalisen lääketieteen näkemyksiä migreenistä sekä sen hoidosta.

Mikä aiheuttaa migreeniä?

Migreenikohtaukseen liittyviä aivotapahtumia ei vielä täysin tunneta. Jokaiseen migreenikohtaukseen liittyy kuitenkin tietyn laukaisijan aiheuttama, aivorungossa tapahtuva sähkökemiallinen muutos. 

Neurologian erikoislääkärin Sari Atulan kirjoittaman Lääkärikirja Duodecimin artikkelin mukaan migreenikohtausten takana on yleensä tietyt ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat yksilön mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi stressi tai sen loppuminen, kirkas auringonvalo, valon määrän lisääntyminen keväällä, huonosti nukuttu yö, alkoholin käyttö, kuumuus, lämpötilavaihtelut, voimakkaat hajut, jotkin ruoka-aineet tai liian pitkät ruokailuvälit. Lisäksi huono näkö, sopimattomat silmälasit tai purentavirheet saattavat aiheuttaa migreenikohtauksia. 

Maailman terveysjärjestön, WHO:n mukaan Euroopassa ja Amerikassa 6–8 % miehistä ja 15–18 % naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä vuositasolla. Suurempi esiintyvyys naisilla johtuu hormonikierron muutoksista. Hormonikiertoon liittyvä hormonitasojen vaihtelu onkin yksi tavallisimpia migreeniä laukaisevia tekijöitä. Tällöin puhutaan kuukautismigreenistä.

Funktionaaliseen lääketieteeseen perehtyneen apulaislääkärin, Kathy Robinsonin mukaan migreenin syitä saattavat olla:

• Ruoka-aineyliherkkyydet ja -allergiat (esim. maapähkinä, gluteeni, maitotuotteet, kananmuna)
• Keliakia, suolistotulehdukset, suoliston epätasapainoinen bakteerikanta
• Hormonaalinen epätasapaino (ns. kuukautismigreeni tai estrogeenidominanssi, jossa progesterinia on estrogeeniin nähden aivan liian vähän)
• B-vitamiinin puute (etenkin riboflaviinin eli B2-vitamiinin puute)
• Melatoniinin puute ja epäsäännöllinen unirytmi
• Magnesiumin puute
• Kemialliset aineet (esim. aspartaami, natriumglutamaatti, nitriitit, sulfiitit)
• Elintarvikkeiden maku- ja väriaineet
• Tyramiinipitoiset ruoka-aineet (esim. suklaa ja juustot)
• Mitokondrioiden epätasapaino
• Verensokerin heilahtelut
• Henkinen ja fyysinen stressi

Miten migreeni syntyy?

Pään ja kasvojen alueen tuntoa hermottava sekä verenkiertoa säätelevä kolmoishermo on tärkeässä roolissa migreenin välittymisessä. Aivorungon alueelta lähtevä kolmoishermo nimittäin laukaisee migreenin vaikuttamalla aivokalvojen valtimoiden seinämien pintoihin. Kipuviesti välittyy aivojen kipua aistiville alueille aktivoituneiden hermopäätteiden kautta. Sykkivä särky aiheutuu herkistyneiden kipupäätteiden reagoidessa valtimossa kulkevaan pulssiaaltoon. 

Suurella osalla migreenistä kärsivistä henkilöistä migreeniin liittyy yleisimmin näköhäiriönä ilmenevä ensioire, jota kutsutaan auraksi. Se aiheutuu takaraivon alueella sijaitsevan näköaivokuoren lähettämän sähköisen aallon seurauksena, jolloin hermosolujen toiminta ja verenkierto vaimenevat hetkellisesti. Eräs tyypillinen näköhäiriö on sahalaita, joka aiheutuu juurikin sähköisen aallon ylittäessä näköaivokuoren. Auraan mahdollisesti liittyvä pistely ja puutuminen aiheutuu vastaavasti aallon ylittäessä tuntoaivokuoren.

Migreenin hoito

Migreeniä hoidetaan Suomessa Käypä hoito -suositusten mukaan. Käypä hoito -suosituksissa nostetaan migreenin hoidon kulmakiviksi oikea diagnoosi ja siihen liittyvä luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde. Lääkärin olisi tärkeää tuntea tarkasti sekä potilaan elämäntavat että elämäntilanne, jotta hän pystyy antamaan parasta mahdollista hoitoa migreenin suhteen.

Käypä hoito -suositusten lääkkeetöntä itsehoitoa ovat lepo, nukkuminen sekä kipukohtaan asetettava kylmä kääre. Kohtauksen ennaltaehkäisyksi suositellaan ärsykkeiden ja laukaisijoiden, kuten kirkkaan valon tai liian vähäisten yöunien, välttämistä. Kohtauksen ajaksi kehotetaan järjestämään ympäristön olosuhteet mahdollisimman ärsykevapaiksi: viileästä, pimeästä ja hiljaisesta ympäristöstä on usein apua migreenikohtauksen aikana. 

Kohtauksen ollessa voimakkuudeltaan kohtalainen tai kova, vaatii hoito yleensä lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä. Käypä hoito -suosituksissa annetaan ohjeet kipu- ja pahoinvointilääkkeiden käyttöön. Suosituksissa kehotetaan ottamaan riittävän suuri lääkeannos heti ensioireiden ilmaantuessa. Taulukossa 3 (Aikuisen migreenin lääkehoito) esitetään migreenin hoidossa käytetyt lääkkeet annostuksineen.

Pahoinvoinnista kärsivät potilaat saattavat saada apua kipulääkkeen kanssa tai sitä ennen otettavasta pahoinvointilääkkeestä (metoklopramidi). Lievään tai kohtalaiseen kipuun on käytetty tyypillisesti kaikkia myynnissä olevia kipulääkkeitä, vaikka tutkimusnäyttö niiden tehosta migreenin hoidossa onkin edelleen niukkaa. Vaikeaan tai invalidisoivaan päänsärkyyn käytetään triptaaneja, jotka sitoutuvat 5-HT1- eli serotoniinireseptoreihin supistaen migreenikohtauksessa laajenneita aivojen ja muun pään alueen verisuonia. Tämä mekanismi estää tulehdusreaktiota sekä vähentää kipua. Triptaanit toimivat tehokkaasti migreenikohtauksen hoidossa, mutta aiheuttavat myös epätoivottuja haittavaikutuksia, kuten väsymystä, huimasta, raajojen puutumista ja painon tai puristuksen tunnetta kaulassa ja rintakehän yläosassa. 

Atula kehottaa potilaita keskittymään lääkehoidon lisäksi migreeniä ennaltaehkäiseviin elämäntapoihin, kuten säännölliseen unirytmiin, ja mahdollisten jatkuvien stressitekijöiden poistamiseen. Atulan mukaan myös säännöllinen liikunta, venyttely, hieronta ja fysioterapia saattavat auttaa migreenin ennaltaehkäisyssä sekä hoidossa. Hänen mukaansa osa potilaista hyötyy myös akupunktio- ja rentoutushoidosta. 

Funktionaalisen lääketieteen näkökulmasta migreenin hoidon tärkeimpiä kulmakiviä ovat tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen sekä tiettyjen vitamiinien ja esimerkiksi magnesiumin käyttö kohtauksen lievittämiseksi. Funktionaaliseen lääketieteeseen perehtynyt lääkäri Mark Hyman on koonnut kattavat ohjeet migreenin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Hänen mukaansa on tärkeämpää hoitaa syytä migreenin taustalla kuin lääkitä sen aiheuttamia oireita. 

Hymanin esittämät funktionaalisen lääketieteen perusohjeet migreenin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn:

• Eliminaatiodieetti (lisätietoa alempana)
• Magnesiumia (glysinaatti- tai sitraatti -muotoinen) 300–600 mg / kahdesti päivässä
• Riboflaviinia (B2-vitamiini) 400 mg päivässä (huom. virtsan väri saattaa muuttua tummankeltaiseksi)
• Hormonien tasapainottaminen: kahvi, sokeri ja alkoholi pois, monipuolinen kasvisruokavalio sisältäen esimerkiksi parsakaalia ja muut kaaleja, pellavansiemeniä, tofua, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä
• Melatoniinia 1–3 mg yöksi
• Kalaöljyä (EPA/DHA) 500 mg–2 g päivässä
• Ubikinonia (Koentsyymi-Q10) 100–150 mg päivässä
• Säännöllinen unirytmi ja riittävä määrä yöunta (mielellään noin 8 tuntia)
• Verensokerin pitäminen tasaisena (säännölliset ruoka-ajat, ei valkoista sokeria ja valkovehnäjauhotuotteita, kevyt iltapala noin tuntia ennen nukkumaanmenoa)
• Stressittömyys (elämänvalinnat, jotka eivät altista stressille sekä stressinsietokyvyn parantaminen esimerkiksi meditaatiolla ja hengitys- sekä rentoutusharjoituksilla)
• Yrttihoidot ammattilaisen ohjeistuksen mukaan (esim. ruttojuuri, reunuspietaryrtti, neidonhiuspuu)
• Eteeriset öljyt (esim. piparminttu, laventeli, eukalyptus, rosmariini)
• Säännöllinen joogan ja/tai tai chin harjoittaminen
• Ergonomiaan panostaminen (työergonomia, liikuntaergonomia, uniergonomia)
• Fysioterapia ja hieronta

Eliminaatiodieetissä ruokavaliosta poistetaan kaikki yleisimmät allergeenit ja yliherkkyyksiä aiheuttavat ruoka-aineet.

Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi:

• Maapähkinät
• Maitotuotteet
• Kananmunat
• Hiiva
• Maissi
• Sokeri
• Sitrushedelmät
• Musta tee
• Kahvi
• Maitosuklaa ja muut sokeripitoiset suklaat
• Punainen liha
• Alkoholi
• Soija
• Vehnä
• Merenelävät

Tiettyjen ruoka-aineiden välttämisen lisäksi eliminaatioruokavaliossa tuetaan suoliston hyödyllistä bakteerikantaa laadukkailla probiooteilla tai prebiooteilla. Toisiaan suoliston bakteerikannan tasapainotuksessa käytetään myös ruoansulatusentsyymejä.

Kysy lisää eliminaatiodieetistä ja migreenin hoidosta asiantuntijoiltamme Marja Ruutilta ja Päivi Mäkeläiseltä. 

Lähteet: 

Atula, Sari. (2016) Migreeni. Lääkärikirja Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00047. Viitattu 9.7.2018

Hyman, Mark. 5 Steps To Solve Your Migraines. http://drhyman.com/blog/2013/12/27/5-steps-solve-migraines/. Viitattu 9.7.2018.

Miles, Otesa & Downward, Emily. (2018) Coenzyme Q10 for migraine. https://migraine.com/migraine-treatment/natural-remedies/coenzyme-q10/. Viitattu 9.7.2018

Robinson, Kathy. A Functional Medicine Approach to Headaches. http://www.checksutterfirst.org/neuro/pdf/a-functional-medicine-approach-to-headaches-kathryn-robinson-pa-c.pdf. Viitattu 9.7.2018

Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 9.7.2018). Saatavilla internetissä: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36050

Suomen Migreeniyhdistys. https://migreeni.org/paansarkysairaudet/migreeni/. Viitattu 9.7.2018