Stressi on luonnollinen kehon ja mielen reaktio, joka käynnistyy tilanteissa, joissa ihminen kokee haasteita, paineita tai uhkaa. Tämä aktivoi autonomista hermostoa, joka pitää huolen siitä, että sydän pumppaa lihaksiin riittävästi verta ja ravintoaineita. Stressi nostaa verenpainetta, verensokeria ja insuliinin eritystä, ja vastaavasti kaikki ruuansulatukseen, ravintoaineiden metaboliaan sekä kehon paranemiseen liittyvät toiminnot hiljenevät.
Lyhytaikainen stressi voi olla hyödyllistä, koska se auttaa meitä suoriutumaan paremmin ja reagoimaan nopeasti haastavissa tilanteissa. Kuitenkin pitkäaikainen tai liiallinen stressi voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia terveydelle. Stressin kroonistuessa verenpaine ja verensokeri pysyvät korkealla, ja insuliinitasapainon häiriintyminen sotkee myös estrogeeniaineenvaihduntaa. Ruoansulatus ja ravintoaineiden imeytyminen järkkyvät, ja portti monelle sairaudelle ja immuniteetin heikentymiselle avautuu. Myös biologinen ikääntyminen saattaa laittaa isomman vaihteen päälle.
Stressi, tulehdustilat ja ikääntyminen
Stressin pitkittyessä ja kroonistuessa se voi vaikuttaa solujemme toimintaan ja aiheuttaa tulehdusreaktioita kehossa. Usein stressaantuessa ihminen kuluttaa myös normaalia enemmän tulehdukselle altistavia ruoka-aineita, kuten sokeria, hiilihydraatteja sekä teollisesti muunneltuja rasvoja. Jokaisen keho sietää näitä eri tavalla, mutta kaikille ne ovat enemmän tai vähemmän haitallisia säännöllisesti nautittuna. Vaikka henkilöllä olisikin tulehdustiloja säätelevien entsyymien osalta ”hyvät geenit”, syömällä runsaasti tulehdusta sisältäviä ruoka-aineita erityisesti stressipiikin ollessa pahimmillaan, keho silti altistuu hiljaiselle tulehdukselle. Toisaalta heidän, jotka ovat saaneet tältä osin geenien jaossa huonot kortit, tulisi olla stressikausina erityisen tarkkana ruokavalion koostamisessa, jotta nämä helposti tulehduksia laukaisevat geenit eivät aktivoituisi.
Keho ei myöskään välttämättä saa riittävästi tarvitsemiaan rakennus- ja suoja-aineita, jolloin sen puolustuskyky heikkenee. Pitkään jatkuessaan tämä aiheuttaa hiljaista tulehdusta, mikä puolestaan lisää elimistölle hapetusstressiä ja kuormittaa elimistöä varsinkin, jos antioksidanttien saanti on vähäistä. Hapetusstressi pommittaa solukalvojen herkkiä rakenteita, ja läpi päästessään se häiritsee solun sisäisiä, elintärkeitä mekanismeja.
Tulehdus on yhdistetty moniin ikääntymiseen liittyviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja neurologisiin sairauksiin. Stressi voi jopa kiihdyttää biologista ikääntymistä; telomeerien, DNA:n päissä sijaitsevien suojaavien rakenteiden, lyheneminen on yhdistetty biologiseen nopeampaan vanhenemiseen, ja stressi voi osaltaan edistää tätä prosessia.
Henkilöt, joilla on sekä tulehdusmarkkereiden että hapetusstressiä säätelevien entsyymien toiminnassa haitallisina pidettyjä geenivariaatioita, tulisi erityisesti kiinnittää huomiota stressinhallintaan sekä geenivariaatiot huomioon ottavaan ruokavalioon ja elämäntapaan. Riittävä palautuminen sekä kohtuullinen liikunta auttavat ruokavalion ohella pitämään huonommatkin geenivariaatiot hiljaisina. Sen sijaan ja raju fyysinen kuormitus on omiaan lisäämään niin kehon tulehdustilaa kuin hapetusstressiäkin.
Stressin vaikutus hormonitoimintaan
Kun kohtaamme stressaavia tilanteita, kehomme vapauttaa stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia. Tällä on hyvä tarkoitus; kortisoli ohjaa stressireaktiota ja pyrkii säästämään kehon tärkeimpiä toimintoja taaten samalla riittävän vasteen kehon kohtaamaan stressiin.
Stressin pitkittyessä lisämunuaiskuoren erittämän kortisolin, tärkeimmän stressireaktiota säätelevän hormonin, tuotanto saattaa kuitenkin yliaktivoitua. Tämä sotkee muuta hormonituotantoa, sillä näiden ”tuotantolinjat” hiljenevät kortisolintuotannon viedessä kapasiteetin ja rakennusaineet. Kyseessä on niin sanottu ”cortisol steel”, joka aiheuttaa osaltaan monia hormonaalisia ongelmia ja niihin liittyviä mielialavaihteluita.
Tämäkin on tosin yksilöllistä, sillä monet geenit ohjaavat hormonitoimintaa sääteleviä entsyymejä. Ne, joilla on hormonitoiminnan osalta suotuisat geenit, sietävät todennäköisesti keskimääräistä paremmin stressiä ja kärsivät muita vähemmän stressin aiheuttamista hormonitoiminnan häiriöistä. Jotkut puolestaan oireilevat stressiin herkemmin, mikä saattaa näkyä kuukautiskierron häiriöinä, hormonaalisina iho-ongelmina, painonhallinnan haasteina ja/tai mielialan vaihteluina.
Ravintoaineiden tarve stressin aikana
Stressi on keholle aina kuluttava, katabolinen tila, ja siksi stressaavina ajanjaksoina on pidettävä huolta riittävästä ja monipuolisesta ravinnonsaannista. Tiedetään, että stressi lisää erityisesti B-vitamiinien ja magnesiumin kulutusta. B-vitamiinit ovat keholle erityisen tärkeitä, sillä ne osallistuvat DNA:n uudelleenkoodaamiseen ja korjaamiseen, hormonien ja hermovälittäjäaineiden aineenvaihduntaan, energiansaantiin sekä maksan detoksifikaatioon.
Nykyisen geenitutkimuksen avulla tiedetään, että B-vitamiinien aineenvaihduntaan ja siten moneen kehon prosessiin vaikuttaa laaja-alainen mekanismi, joka tunnetaan nimellä metylaatio. Monet geenit vaikuttavat metylaation toimintaan, joten näiden toiminnassa olevat häiriöt voivat heikentää metylaatiota ja siten myös B-vitamiinien aineenvaihduntaa.
Stressitilanteissa tästä voi kehkeytyä iso ongelma, sillä B-vitamiinien puutoksella tiedetään olevan monia vakaviakin seurauksia. Pitkittyneen stressin aikana onkin syytä lisätä lautaselle runsaasti B-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita, sekä tarvittaessa turvautua luonnolliseen, aktiivimuotoiseen B-vitamiinilisään. Stressinhallinta on tärkeää pitkäaikaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Siihen voi kuulua rentoutumisharjoituksia, liikuntaa, terveellistä ruokavaliota, riittävää lepoa ja unta, sosiaalista tukea sekä stressin lähteiden tunnistamista ja niihin sopeutumista.
Geenitestauksen ja biologista ikää mittaavien epigeneettisten testien avulla voit ymmärtää paremmin kehosi toimintaa ja opit, miten suojata kehoasi paremmin stressin aiheuttamilta haitoilta.
Mikäli olet kiinnostunut testeistä, voit tutustua Nordic Genexin testivalikoimaan. Stressistä kärsivälle suosittelemme valitsemaan DNA Terveys -geenitestin, jonka rinnalle olisi hyvä ottaa Uni-lisäosa. Stressin ja unenlaadun yhteys kun on ilmeinen; stressi voi vaikuttaa unen laatuun ja määrään, mutta myös uniongelmat ja heikkolaatuinen uni voivat olla juurisyy stressille.
