Luonnon hoivaa – viisi näkökulmaa green careen

Luonnon hoivaa – viisi näkökulmaa green careen

Sanna-Mari Pöyry

Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve olla yhteydessä luontoon. Luonnolla on tervehdyttävä vaikutus. Green care eli luonnon hoiva tarkoittaa toimintaa luonnossa luontolähtöistä hyvinvointia vahvistaen. Kyse on vanhasta opista. Suomessa esimerkiksi tuberkuloosipotilaita on hoidettu luontolähtöisesti, uskoen raittiin ilman ja auringon edistävän parantumista. Taolaiset ovat perustaneet jo 2000 vuotta sitten tervehdyttäviä puutarhoja.

Näkökulma 1: Luonto hoitaa kognitiivista uupumusta

Meistä yhä useampi kärsii kognitiivisesta uupumuksesta. Kuormitumme ja stressaannumme teknisestä ärsyketulvasta ja sosiaalisen median virikkeistä, joita joudumme päivittäin vastaanottamaan.

Luonto auttaa toipumaan kognitiivisesta uupumuksesta. Luonnossa liikkuminen ja oleskelu rauhoittavat mieltämme ja kehoamme. Luonto auttaa palauttamaan kognitiivisia kykyjä monella tavalla. Maiseman ja miljöön vaihdos saa aivot reagoimaan ja valpastumaan. Luonnosta nauttiminen inspiroi aivoja uudella tavalla, ja vaikuttaa ihoon, sykkeeseen ja lihaksiin. Luontomaisemaa hallitseva yhteensopivuus ja harmonia rauhoittavat ja virkistävät.

Näkökulma 2: Luonto vaikuttaa aivoihimme

Luonnon vaikutuksia aivoihin on tutkittu 1970-luvulta lähtien. On havaittu, että luonto on yhteydessä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ikään katsomatta. Luonnon yhteyttä aivotoimintaan on mitattu yhä enemmän erilaisten aivojen kuvantamistekniikan menetelmien kehittyessä.

EEG-mittauksissa on havaittu, että luontomaisema vahvistaa alpha-aaltoja aivoissa. Aivojen alpha-aallot lisäävät serotoniinin tuotantoa, mikä lisää mielihyvän tunnetta. Ahdistuneena alpha-aallot ovat matalalla. Tässä voi olla yksi syy siihen, miksi luonnossa paljon liikkuvilla on vähemmän masennusta.

Luonnon vaikutus aivojen opioidiresepteroihin on samanlainen kuin pienen morfiiniannoksen vaikutus. Toisin sanoen, luonto toimii kipulääkkeenä. Luonnossa oleskelun jälkeen tarkkaavaisuus on kohentunut. Kognitiiviset suoritukset paranevat luonnossa oleskelemisen jälkeen. Taustalla voi olla luonnon vaikutus dopamiinin eritykseen. Dopamiini on yhteydessä tarkkaavaisuuteen, harkintaan ja muihin kognitiivisiin prosesseihin.

Aivojen kuvantamismenetelmillä saatuja tutkimustuloksia hyödynnetään esimerkiksi ekoterapiassa, terapeuttisessa puutarhanhoidossa ja kalastuksen, eräilyn ja retkeilyn hyödyntämisessä muun muassa nuorisotyössä.

Näkökulma 3: Green care onnistuu myös kaupungissa

Kaupunkiviljely on suositeltavaa. Puutarhan voi tehdä jopa katolle. Helsingissä on ravintoloita, jotka viljelevät käyttämiään yrttejä ravintoloiden katoilla. Terapeuttinen puutarhanhoito kaupunkiympäristössä yhdessä muiden kanssa parantaa fyysistä kuntoa ja motoriikkaa, ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden vahvistumiselle.

Kaupungeissa vihreyttä voi tuoda sisätiloihin huonekasvien ja ruukkupuutarhojen avulla. Ilmaa puhdistavat aktiiviviherseinät ovat rauhoittavia sisustuselementtejä. Viherseinän pehmentää raikkaus ja kosteus parantavat hengitettävää sisäilmaa.

Voimme löytää kaupungeista hiljaisuuden paikkoja. Jokaiselle löytyy rauhan tyyssija, kun sitä lähtee etsimään. Hiljaisuuden paikassa mieli lepää. Hiljaisuuden kuuntelu rauhoittaa ja kehittää itsetuntemusta sekä vahvistaa yhteyttä luontoon ja itseen.

Kaupungeista löytyy erilaisia hoitavia maisemia – meren rannalta, metsiköstä, hautausmaan hiljaisuudesta, siirtolapuutarhojen lomasta tai puistosta. Kasvitieteellisissä puutarhoissa käyskentely hoitaa. Kartan avulla voimme suunnitella kaupungissa liikkumista kuten kävelyä tai pyöräilyä niin, että osumme mahdollisimman usein viheralueille.

Näkökulma 4: Shinrin yoku – japanilainen metsäkylpy

Japanilaiset ovat kehittäneet 1980-luvulla stressin lievittämiseen metsäkylvyn (shinrin yoku). Kyseessä on noin 2,5 tunnin mittainen kävelyretki. Matkaa kuljetaan viitisen kilometriä tehden tietoisuustaitoharjoitteita kaikilla aisteilla. Metsäkylvyn voi tehdä myös yksin.

Metsäkylpy laskee verenpainetta ja stressihormonitasoa. Se rauhoittaa hermostoa ja virkistää aisteja. Luontoyhteys vahvistuu. Itsetuntemuksemme lisääntyy, samoin sisäinen hallinnan tunne.

Menetelmän taustalla on lukuisia tutkimustuloksia luonnon hyvää tekevästä hoivasta. Luonto parantaa psyykkistä hyvinvointia, laskee verenpainetta ja vahvistaa solujen immuunipuolustusjärjestelmää. Kasveista erittyy fytonsidi-yhdisteitä. Fytonsidit tuhoavat bakteereja, sieniä ja hiivoja kehoistamme.

Metsäkylvyssä nautitaan fytonsidien antibioottisista vaikutuksista. Lisäksi hyödymme luonnossa olevista negatiivisista ioneista. Ne vahvistavat immuunipuolustusta, laskevat veren laktaattitasoa ja kiihdyttävät aineenvaihduntaa.

Näkökulma 5: Luonto toimii lasten ja nuorten voimavarana

Howard Gardner Harvardin yliopistosta pitää luonnon ymmärtämisen kykyä yhtenä älykkyyden osa-alueena. Luontoilmiöiden tarkkailu, eläinten ja kasvien nimien osaaminen ja ymmärrys siitä, miten erilaisissa ympäristöissä ja sääoloissa tulee toimia, ovat tärkeitä taitoja.

Kun liikumme luonnossa, psyykkinen energiamme vahvistuu. Tämä koskee myös lapsia ja nuoria. Esimerkiksi ADHD-lapset hyötyvät jo 20 minuutin mittaisesta metsässä oleskelusta. Metsäretken jälkeen tarkkaavaisuus ja kognitiiviset kyvyt ovat paremmat.

Eläimiä ja maaseutuympäristöä hyödynnetään lasten ja nuorten hoidossa lastensuojelussa. Hevosten käyttö eläinavusteisessa hoitotyössä on lisääntynyt. Sosiaalipedagoginen ratsastustoiminta on toimiva menetelmä ennalta ehkäisevään työhön ja korjaavaan sosiaaliseen vahvistamiseen.

Luonnossa oleminen on tärkeä keino kokea itseä ja maailmaa. Lapset ja nuoret oppivat luonnossa itsetuntemusta. Luontosuhteen kehittyminen ja luontoyhteyden ylläpitäminen edellyttävät sitä, että luonnossa viivytään. Jos lapsen suhde luontoon jää kehittymättä, häneltä jää puuttumaan tärkeä voimavara.

Luonto vaikuttaa lasten ja nuorten kaikkiin aisteihin. Luonnossa oleskelu kehittää motorisia taitoja ja mielikuvitusta. Lapset oppivat käyttämään luontoa rauhoittumisen paikkana ja ilon lähteenä. Luonnosta löytyvät materiaalit inspiroivat erilaisiin leikkeihin, askarteluun ja itsensä toteuttamiseen. Itsetunto paranee.

Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä ja lisätietoja:

Tuomo Salovuori (2015): Luonto kuntoutumisen tukena. Mediapinta, Tampere.

Asta Suomi, Mervi Juusola & Eevan Anundi (2016): Vihreä hoiva ja voima. Hoida mieltä green care –menetelmin. Terapia- ja valmennuskeskus Helsingin Majakka, Helsinki.

Edellinen artikkeli

Syvennä ihmissuhteitasi – kirjoita kiitollisuuskirje

Seuraava artikkeli

Hiljenny intuitiivisen kirjoittamisen avulla – viisi valittua harjoitusta

2 kommenttia

  • Kiitos ihanasta kommentistasi Kerttu! Olemme ehdottomasti kanssasi samaa mieltä kasvien tervehdyttävästä voimasta. Hienoa kuulla, että nautit kukkien kasvattamisesta edelleen, myös eläköidyttyäsi. Kaikkea hyvää sinulle ja kasveillesi!

    Saara Hyvinvoinnilta

  • Totta joka sana. Monet pillerit ja henkiset vaivat poistuisivat, jos kaupunkilaiset tietäisivät nämä asiat.. Vasta nyt on alettu kertoa myös kasvien keskinäisistä vuorovaikutuksista ja niiden tietoisuudesta ihmisiin. Olen , eläkeläinen nyt, ammatiltani puutarhuri ja siksi elänyt hyvää elämää ulkotöissä puistoissa ja taimistoissa. Nyt kerrostalossa kasvattelen taimia ystävilleni ja hoitelen kukkiani. Uskon niiden viestivän kanssani. Ne kertovat jos haluavat kastelua, jos on liian kuuma tai vetoisa paikka. Jokainen on yksilö ja vaatii yksilöllisen kohtelun. Kasvifysiologian kirjoja olen myös lukenut. Perusteet I olivat vuodelta 1948, joten ei nämä uusia asioita ole. Nyt on vaan saatu uutta tietoa jatkeeksi entisille tutkimuksille. Luonnon syli on hieno sana ja arvokas lahja ihmisille, kunhan kaikki vaan sen ymmärtäisivät. Olen myös aina sanonut, että rikkakasvi-nimitys on ihmisen keksimä paha sana monille kasveille. No, onneksi nyt alkaa ymmärrys muuttua. Aihe on niin rakas, että soisi monien lopettavan materian ja turhan ulkokultaisen sälän palvomisen ja ottavan askeleita taaksepäin, kohti sitä elämää, jota varten olemme tämän ainutkertaisen ihanan maapallon saaneet.

    kerttu natunen

Jätä kommentti

Huomioi, että luemme kaikki kommentit ennen julkaisua, koska haluamme pitää blogimme asiallisena.

Robottiesto: