Kiitollisuuden yhteys onnellisuuteen on kiistaton. Kiitollisuusharjoitukset ovat suosittuja. Niiden tekeminen lisää onnellisuutta ja parantaa hyvinvointia. Kiitollisuus kannattaa muistakin syistä: sen osoittaminen toisille ihmisille vähentää sosiaalista kipua eli yksinäisyyttä, ja syventää ihmissuhteita. Yksi suosituimmista ja vaikuttavimmista kiitollisuusharjoituksista on kirjoittaa kiitollisuuskirje.
Kiitollisuus on tunne, jota ylläpidetään asenteella
Kiitollisuus on myönteinen tunne. Se viriää tietynlaisesta asenteesta ja tavasta tarkastella maailmaa. Asiat, joita monet pitävät itsestäänselvyyksinä, eivät ole sitä. Kaiken taakse kätkeytyy nähtyä vaivaa ja tehtyä työtä. Kiitollisuus on tehdyn työn ja yleisen hyvän huomaamista, ja näistä seuraavaa kiitollisuuden kokemusta. Kiitollisuutta ruokkiva asenne tarkoittaa, että arjessa pohdimme asioiden hyviä puolia. Pohdimme tietoisesti niitä lahjoja, joita olemme elämältä saaneet.
Mikä on kiitollisuuskirje
Jokaisen elämänhistoriaan kuuluu henkilöitä, jotka ovat tukeneet ja auttaneet vaikeuksissa, kannustaneet saavuttamaan tavoitteita tai vaikuttaneet muuten suotuisasti elämänkulkuun ja elämisen laatuun. Yksi on auttanut ja ollut henkisesti läsnä, toinen on tehnyt konkreettisia tekoja, kolmas valanut uskoa onnistumisiin epätoivon hetkillämme. Heitä kaikkia olemme tarvinneet. Mutta olemmeko kertoneet sen heille? Kiittäneet ajatuksella, ei vain yhdellä ”hei kiitti” -huikkauksella.
Kun pohdit elämänkulkuasi, löydätkö sieltä ihmisiä, joille olet kiitollinen? Voisitko ajatella kertovasi sen hänelle? Millaista iloa ja onnea se kiitostesi kohteelle toisikaan!
Kiitollisuuskirje on ajatuksella kirjoitettu kirje henkilölle, joka on vaikuttanut elämäämme suotuisasti. Kirjeeseen kuvaillaan kirjoittamalla ne konkreettiset asiat, joilla kiitoksemme kohde on meitä auttanut. Seuraavaksi kerromme vilpittömästi ja omin sanoin, kuinka kiitollisia hänelle olemme. Myös muista positiivisista tunteista kannattaa kirjoittaa.
Kiitollisuuskirjeen kirjoittaminen saa meidät kokemaan syvemmin. Kun luemme kirjeen ääneen henkilölle, jolle se on osoitettu, harjoituksen suotuisat vaikutukset voimistuvat ja lisääntyvät. Parhaan vaikutuksen saa lukemalla kirjeen kasvotusten, silmiin katsoen. Kirjeen voi lukea myös puhelimessa, tai postittaa, jos lukeminen tuntuu ylitsepääsemättömältä.
Kiitollisuuskirjeen vastaanottaminen vähentää yksinäisyyttä eli sosiaalista kipua
Meillä ihmisillä on sisäsyntyinen tarve tulla nähdyiksi, tunnistetuiksi ja hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin koemme olevamme. Tarvitsemme yhteisöön kuulumista. Jonkun on nähtävä meidät, ja meidän on saatava liittyä muihin. Tahdomme olla merkityksellisiä läheistemme elämässä. Aina näin ei ole. Yksinäisyys on lisääntynyt ongelma. Se on sosiaalista kipua, joka vaurioittaa ja heikentää jokaisen yksinäisen elämänlaatua.
Sosiaalisen kivun kääntöpuolella on kokemus nähdyksi, tunnistetuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi tulemisesta. Tärkeälle ihmiselle osoitettu aito, lämminhenkinen kiitollisuuskirje on yksi tapa vähentää yksinäisyyttä. Kirjeen saaja tulee nähdyksi, tunnistetuksi ja arvostetuksi omana itsenään. Kiitollisuus liittää ihmisiä yhteen.
Kiitollisuus syventää ihmissuhteita
Kiitollisuuden osoittaminen ja vastaanottaminen ovat tunteita herättäviä tekoja. Kiitollisuuden lisäksi osapuolet kokevat yhteenkuuluvuutta. Kiitosten vastaanottaja voi kokea tulleensa nähdyksi. Hänen teoillaan on ollut merkitystä.
Se, että kurottaudumme kohti lähimmäistä esittääksemme kiitoksen, osoittaa suurta välittämistä. Kiitoskirjeen voi kirjoittaa myös yhdessä toisten ihmisten kanssa, perheenä tai sisarusten kesken. Urheilujoukkue voi kirjoittaa kiitoskirjeen valmentajalle kauden päätteeksi. Mahdollisuuksia kiitollisuuden osoittamiseen kirjeitse on joka puolella.
Kun olet kirjoittanut kiitollisuuskirjeen ja lukenut sen ääneen henkilölle, jolle se on osoitettu, olette todennäköisesti lähentyneet. Suhteen syveneminen vaikuttaa positiivisesti molempiin. Ihannetapauksessa kiitosten vastaanottaja innostuu kirjoittamaan kiitollisuuskirjeen. Hyvä alkaa kiertää.
Kiitollisia kirjoitushetkiä meille kaikille!
Kirjoituksessa on käytetty seuraavia lähteitä:
Ojanen, M. (2014) Positiivinen psykologia. Edita, Helsinki.
Seligman, M. E. P. & Steen, N. (2005) Positive Psychology Progress. Empirical Validation of Interventions. American Psychologist Vol. 60, No. 5. 410-421. Washington D. C.: American Psychologist Association.
Seligman, M. E. P.; Rashid, T. & Parks, A. C. Positive Psychotherapy. American Psychologist. November 2006. Washington D. C.: American Psychologist Association.
Sheldon, K. M & King, L. (2001). Why Positive Psychology Is Necessary. American Psychologist. March 2001. Washington D. C.: American Psychologist Association.
Slade, M. Mental Illness and Well-being: the Central Importance of Positive Psychology and Recovery Approaches. BMC Health Serices Research 2010, 10:26.