category
Pidä huolta ihostasi – näin suojaudut auringon UV-säteilyn haitoilta

Pidä huolta ihostasi – näin suojaudut auringon UV-säteilyn haitoilta

Heli Koskinen

Kevät on yksittäisistä sinnikkäistä lumituiskuista huolimatta jo hyvässä vauhdissa, päivät ovat pidenneet ja valon määrä lisääntynyt. Moni ei vielä huhtikuussa tule ajatelleeksi auringolta suojautumista, kun lämpötilat kiikkuvat vielä kymmenen asteen tienoilla. Ihon suojaaminen auringolta on kuitenkin paikallaan ympäri vuoden, myös viileällä ja pilvisellä säällä sekä sisätiloissa.

Auringon UV-säteillä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia: UV-säteet edesauttavat elimistölle elintärkeän D-vitamiinin muodostumista, mutta ne aiheuttavat myös ihon ennenaikaista vanhenemista ja palamista sekä altistavat ihosyövälle. Suojautumisen tarve UV-säteilyltä on siis varsinkin meillä suomalaisilla todellinen.

UVA- ja UVB-säteilyn monet vaikutukset

Aurinko säteilee näkyvän valon lisäksi infrapuna- eli lämpösäteitä sekä ultravioletti- eli UV-säteitä. Näistä maan pinnalle asti pääsevät UVA- ja UVB-säteet, kun taas UVC-säteet suodattuvat ilmakehässä. Maan pinnalle asti ulottuvasta UV-säteilystä 1–10 % on UVB-säteilyä ja loput UVA-säteilyä.

UVA- ja UVB-säteily eroavat siinä, kuinka ne vaikuttavat ihoon, kuinka syvälle ne ihoon tunkeutuvat ja kuinka ne suodattuvat ilmakehässä. Sekä UVA- että UVB-säteet aiheuttavat ihosoluihin DNA-vaurioita ja ruskettavat ihoa, mutta eri tavalla.

Aurinko ja ihon vanheneminen

Ihon ruskettuminen mielletään usein nuorekkuuden merkiksi, mutta todellisuudessa rusketuksen vaikutus on täysin päinvastainen – ainakin pitkällä aikavälillä. On arvioitu, että jopa 80% ihon näkyvistä vanhenemisen merkeistä johtuu auringon UV-säteiden vaikutuksesta. Ihon ennenaikaista vanhenemista, eli ryppyjä, pigmenttiläiskiä ja ihon kimmoisuuden vähenemistä, aiheuttavat UVA-säteet.

UVA-säteily on pitkäaaltoista eikä näin ollen yhtä polttavaa kuin UVB-säteily, mutta se tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin. UVA-säteily vahingoittaa ihon hiussuonia tukevia kollageeni- ja elastiinisäikeitä rikkoen proteiinien rakenteita. UVA-säteily myös stimuloi kollageenia ja elastiinia hajottavien entsyymien erittymistä. Proteiinien hajotessa yhä uudelleen ja uudelleen iholle muodostuu ennen pitkää ryppy.

UVA-säteily pääsee myös pilvien läpi, joten iho on hyvä suojata auringolta myös pilvisellä säällä. Noin 60-70 prosenttia UVA-säteilystä läpäisee myös ikkunat, joten aurinkosuojatuotteita kannattaa käyttää myös sisätiloissa sekä automatkoilla, mikäli haluaa välttää ennenaikaisen ikääntymisen merkkejä. Ikkunalasi sen sijaan suodattaa ihoa polttavan UVB-säteilyn, joten sisätiloissa on turvassa palamiselta.

Auringon UVA-säteet aiheuttavat ryppyjä ja pigmenttimuutoksia

Ihon ruskettuminen ja D-vitamiinin tuotanto

Ruskettuminen on ihon luontainen suojakeino UV-säteitä vastaan. Sekä UVA-että UVB-säteet ruskettavat ihoa, mutta eri tavalla.

UVA-säteet aiheuttavat ihon välitöntä, mutta lyhytkestoista ruskettumista. Pienikin määrä UVA-säteilyä ruskettaa ihosoluissa jo olemassa olevaa pigmenttiä eli melaniinia kesäisin vajaassa tunnissa. Luonnostaan tummemmassa ihossa on enemmän melaniinia, minkä vuoksi tämän tyyppinen iho ruskettuu nopeammin. UVA-säteilyn aiheuttama rusketus häviää kuitenkin iholta jo useimmiten 24 tunnissa. Välittömän rusketuksen arvellaan suojaavan ihon syvempiä kerroksia akuuteilta vaurioilta, vaikka UVA-säteilyn aiheuttaman rusketuksen suojateho näyttäisi olevan UVB-säteilyn aiheuttamaa rusketusta heikompi. Hyvin vaaleassa ihossa tällaista välitöntä ruskettumista ei tapahdu, minkä vuoksi vaaleaihoiset eivät pääse hyötymään tällaisesta akuutista suojasta.

UVB-säteily taas aiheuttaa pitkäkestoista rusketusta, joka tulee näkyviin 1-2 vuorokauden viiveellä ja joka kestää parista viikosta kuukausiin. UVB-säteily aiheuttaa melanosyyttien (= melaniinia eli ihon väriainetta tuottavien pigmenttisolujen) lisääntymistä ja uuden pigmentin muodostumista, mikä aiheuttaa pysyvää rusketusta sekä ihon paksuuntumista. Tämän vuoksi UVB-säteily tuo myös helpotusta useaan ihotautiin, kuten atooppiseen ihottumaan ja psoriasikseen.

UVB-säteily auttaa ihoa myös tuottamaan D-vitamiinia, joka vaikuttaa elimistössä laajasti muun muassa aivojen, keskushermoston ja lisäkilpirauhasen toimintaan. Jo 15 minuuttia auringossa oleskelua riittää vaaleaihoiselle D-vitamiinin tuotannon käynnistymiseen. Ruskettuminen sen sijaan estää D-vitamiinisynteesiä. Pysyvän rusketuksen hidasta muodostumista on selitetty sillä, että näin iho ehtii tuottamaan tarpeeksi D-vitamiinia, ennen kuin D-vitamiinin tuotanto keskeytyy. Tämän vuoksi myös suomalaisten ihossa on vähemmän melaniinia kuin lähempänä päiväntasaajaa asuvien ihossa: Suomessa on verrattain vähän auringonvaloa ja näin ollen heikommat edellytykset D-vitamiinin muodostumiselle, jolloin vaaleampi ihonväri on välttämätön riittävän D-vitamiinin tuotannon takaamiseksi.

Ihon palaminen ja ihosyöpäriski

Sekä UVA- että UVB-säteet aiheuttavat ihosolujen DNA-vaurioita, jotka lisäävät ihosyövän eli melanooman riskiä. Kun iho palaa, ihossa muodostuu vapaita happiradikaaleja, jotka tunkeutuvat heikkojen soluseinämien läpi ja tuhoavat solujen mitokondriot. Tällöin solussa syntyy tulehdusreaktio. Palamisen seurauksena iho rappeutuu ja vanhenee, ja ihosolujen DNA vaurioituu.

DNA-vaurioita syntyy ihosoluissa, vaikkei iho ehtisi vielä palaa, mutta solut kykenevät korjaamaan pienet vauriot. Kun iho palaa, ihosolujen DNA muuttuu pysyvästi. Iho siis muistaa jokaisen palamiskerran. UV-säteilyn aiheuttamat toistuvat mutaatiot ihosolun DNA:ssa voivat pitkällä aikavälillä johtaa ihosyövän syntymiseen.

Palamisherkkyyteen ja ruskettumiseen vaikuttaa oma ihotyyppi sekä UV-säteilyn voimakkuus. Omaa suhtautumista auringossa oleskeluun on hyvä pohtia suhteessa omaan ihotyyppiin. Kannattaa siis opetella, mitä oma iho sietää ja oleskella auringossa sen mukaisesti. Iho jaetaan karkeasti kuuteen ihotyyppiin palamisherkkyyden mukaan:

  • I-tyyppi: hyvin vaaleaihoiset, punatukkaiset ja pisamaiset, eivät rusketu, palavat auringossa hyvin nopeasti. 3-5 % suomalaisista kuuluu tähän ryhmään.
  • II-tyyppi: vaaleaihoiset ja vaaleahiuksiset, ruskettuvat hiukan, palavat usein. Noin neljännes suomalaisista kuuluu tähän ryhmään.
  • III-tyyppi: tyypillisesti ruskeatukkaiset, vaalea tai vaaleanruskea iho, ruskettuvat hyvin ja palavat joskus. Yli puolet suomalaisista kuuluu tähän ryhmään.
  • IV-tyyppi: tummatukkaiset ja ruskeasilmäiset, vaaleanruskea tai oliivinvärinen iho, ruskettuvat helposti ja palavat harvoin. Noin 10 % suomalaisista kuuluu tähän ryhmään.
  • V-tyyppi: mustat hiukset ja luonnostaan ruskea iho, ruskettuu voimakkaasti, palaa hyvin harvoin.
  • VI-tyyppi: mustat hiukset ja musta iho, ei pala.

Ihon palaminen näkyy viiveellä, noin 6-24 tunnin kuluttua auringolle altistumisen jälkeen. Ihoa punoittaa ja kuumottaa, ja mikäli iho on palanut pahoin, iholle voi muodostua rakkuloita.

Ihon viilentäminen pysäyttää palamisreaktion. Jos siis huomaat palaneesi, kannattaa hypätä pikaisesti esimerkiksi kylmään suihkuun tai hautoa ihoa kylmään veteen kastetuilla pyyhkeillä.

Palanutta ihoa voi rauhoittaa myös aloe veraa sisältävällä geelillä. Aloe veralla on tulehdusta hillitsevä, viilentävä ja ihovaurioita korjaava vaikutus, minkä vuoksi se soveltuu hyvin auringossa palaneen ihon hoitoon. Varmista, että valtaosa tuotteesta on aloe veraa. Esimerkiksi Pur Aloen Aloe vera -ihogeeli sisältää 98 % aloe veraa, ja se on valmistettu tuoreista aloe veran luomuviljellyistä lehdistä ilman kuumentamista. Myös After Sun -tuotteet tuovat ensiapua palaneelle ja punoittavalle iholle.

Aurinkovoide suojaa auringon UV-säteilyltä

UV-säteilyltä suojautuminen

Iho on hyvä suojata auringolta Suomen leveyspiireillä vähintään huhtikuusta syyskuuhun, vaikka aurinkosuojien käyttö olisi vielä parempi ottaa mukaan arjen rutiineihin vuoden ympäri. Iho tulisi suojata myös pilvisellä säällä, sillä auringon UV-säteet läpäisevät myös pilvikerroksen.

Aurinkosuojan tarpeesta kertoo UV-indeksi eli UVI, jonka voi tarkistaa päivätasolla Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. UV-indeksiin vaikuttavat muun muassa vuodenaika, vuorokaudenaika ja pilvisyys. UVI on korkeimmillaan keskikesällä ja keskipäivällä, jolloin myös suojautumisen tarve on suurin. UV-säteilyltä kannattaa suojautua, kun UVI ylittää arvon 3. Suomessa tämä arvo on ylittynyt tätä artikkelia kirjoittaessa aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta, joten aurinkosuojatuotteet on syytä kaivaa jo esiin. Suomessa UV-indeksi voi keskikesän helteillä olla korkeimmillaan 7 Etelä-Suomessa.

Ihoa on hyvä totuttaa vähitellen UV-säteisiin, ja liiallista oleskelua auringossa on hyvä välttää varsinkin keskipäivän tunteina. Auringolta suojautumisen kova kolmikko ovat aurinkosuojavoiteet, ihoa peittävä vaatetus sekä keskipäivän auringon välttäminen.

Näin suojaudut auringolta:

  • Vältä auringossa oleskelua klo 11-16, jolloin aurinko on polttavimmillaan. Pysyttele mieluiten varjossa.
  • Suojaudu auringolta vaatteilla. Tumma vaate suojaa ihoa paremmin UV-säteilyltä kuin vaalea.
  • Suojaa paljaat ihoalueet aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30.
  • Suojaa myös ruskettunut iho, sillä rusketus ei suojaa ihoa auringon haitoilta.
  • Levitä aurinkovoidetta puoli tuntia ennen ulos menoa, niin voide ehtii muodostaa iholle suojan. Levitä voidetta iholle reilusti, ja lisää voidetta parin tunnin välein ja aina uimisen, hikoilun ja ihon kuivaamisen jälkeen.
  • Muista myös juoda riittävästi vettä auringossa oleskellessasi.

Hyvikseltä löydät aurinkovoiteet, After Sun -tuotteet sekä myös itseruskettavat, joilla hankit kauniin rusketuksen ympäri vuoden ilman terveyshaittoja.

Lähteet ja lisälukemista:
STUK: UV-säteilyn biologisia ja terveydellisiä vaikutuksia
Duodecim: UV-säteily, ruskettuminen ja DNA-vaurio
Psoriasisliitto: Turvallisesti aurinkoon

Edellinen artikkeli

Mitä on luonnonkosmetiikka ja kuinka se eroaa “tavallisesta” kosmetiikasta?

Seuraava artikkeli

Fysikaaliset vs. kemialliset aurinkosuojat – kumpaa sinä käyttäisit?

Jätä kommentti

Huomioi, että luemme kaikki kommentit ennen julkaisua, koska haluamme pitää blogimme asiallisena.

Robottiesto: