Moni on varmasti törmännyt termeihin luonnonkosmetiikka, luomukosmetiikka, vegaaninen kosmetiikka ja luonnollinen kosmetiikka, mutta tarkoittavatko ne kaikki yhtä ja samaa asiaa? Mitä oikeastaan on luonnonkosmetiikka ja kuinka se poikkeaa “perinteisestä” kosmetiikasta? Entä kuinka valita ekologisin, eettisin tai turvallisin vaihtoehto? Kasasimme luonnonkosmetiikan – ja luonnonkosmetiikaksi väitetyn kosmetiikan – maailmassa navigoimiseen pienen oppaan, josta selviää, mitä luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan ja mitä siltä voi odottaa.
Ekologisuus, vegaanisuus, luomutuotetut raaka-aineet – kosmetiikan painopisteet vaihtelevat
Markkinoilla on saatavilla monenlaista kosmetiikkaa, joka eroaa tuotantotavoiltaan, raaka-aineiltaan ja myöskin arvopohjaltaan. Luonnonkosmetiikalla, luonnollisella kosmetiikalla, luomukosmetiikalla, vegaanisella kosmetiikalla ja synteettisellä kosmetiikalla on kaikilla omat kriteerinsä ja erityispiirteensä.
Luonnonkosmetiikka
Luonnonkosmetiikka on kosmetiikkaa, jonka raaka-aineina käytetään mahdollisimman luonnollista alkuperää olevia ja käsittelemättömiä aineita. Lisäksi luonnonkosmetiikan edellytetään olevan ekologista ja eettistä koko tuotteen elinkaaren ajan raaka-aineiden hankinnasta logistiikkaan. Luonnonkosmetiikan tunnistaa varmimmin sertifikaateista (esim. Ecocert, NATRUE, BDIH), joita riippumattomat tahot myöntävät tietyt kriteerit täyttäville tuotteille kattavan arviointiprosessin jälkeen. Luonnonkosmetiikan sertifikaatti kertoo kuluttajille, että tuotteen raaka-aineet, tuotantotapa ja pakkaukset ovat ympäristöystävällisiä ja eettisesti kestäviä. Sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ei myöskään ole testattu eläimillä, vaan kosmetiikka testataan vapaaehtoisilla ihmisillä lääkärin valvonnassa. Lisätietoa voi lukea tästä kattavasta luonnonkosmetiikan sertifikaatteja käsittelevästä artikkelista.
Sertifioitu luonnonkosmetiikka takaa seuraavat asiat:
- luonnonmukaiset raaka-aineet, joiden alkuperä pystytään jäljittämään
- ei sisällä synteettisiä hajusteita tai väriaineita
- mahdollisimman täydellisesti ja nopeasti biohajoavat tuotteet
- ekologisuus ja eettisyys kaikissa tuotannon vaiheissa
- mahdollisimman ekologiset pakkausmateriaalit
- eläinkokeeton
- testattu ihmisillä dermatologisin testein
Luonnollinen kosmetiikka
Luonnollinen kosmetiikka on kosmetiikkaa, jonka raaka-aineina käytetään sekä luonnollista alkuperää olevia että keinotekoisia raaka-aineita. Sertifioimatonta luonnonkosmetiikkaa kutsutaan usein luonnolliseksi kosmetiikaksi, vaikka tuote todellisuudessa täyttäisi luonnonkosmetiikan kriteerit. Sertifiointi on pitkä ja kallis prosessi, ja luonnonkosmetiikan kentällä toimii runsaasti pienempiä toimijoita, joilla ei ole resursseja lähteä kyseiseen prosessiin mukaan, minkä vuoksi viralliset sertifikaatit jäävät hankkimatta.
Luomukosmetiikka
Luomukosmetiikka on kosmetiikkaa, jossa vähintään 95 % raaka-aineista on luomutuotettuja kasviraaka-aineita. Luomukosmetiikassa raaka-aineiden käsittely tai jatkojalostus laboratorio-olosuhteissa toiseksi aineeksi ei ole sallittua, toisin kuin luonnonkosmetiikassa. Luomukosmetiikka ei ole automaattisesti luonnonkosmetiikkaa, vaan se voi sisältää jotain ainesosaa, joka on luonnonkosmetiikassa kielletty. Luonnonkosmetiikassa tietyn osuuden raaka-aineista tulee olla luomua, ja vaadittu minimimäärä riippuu sertifikaatista. Esimerkiksi Ecocert edellyttää, että vähintään 20 % tuotteen raaka-aineista on luomutuotettuja (10 % pois pestävän tuotteen raaka-aineista).
Vegaaninen kosmetiikka
Vegaaninen kosmetiikka ei sisällä mitään eläinperäisiä raaka-aineita, kuten mehiläisvahaa, hunajaa tai lanoliinia eli villarasvaa. Vegaaninen kosmetiikka ei automaattisesti ole luonnonkosmetiikkaa: vegaaninen kosmetiikka voi olla kokonaan synteettistä, eikä vegaanisuus takaa ekologisuutta esimerkiksi tuotantomenetelmien tai raaka-aineiden puolesta. Vastaavasti luonnonkosmetiikka ei tarkoita automaattisesti samaa kuin vegaaninen kosmetiikka. Luonnonkosmetiikassa on sallittua käyttää eläinperäisiä ainesosia, kunhan ne on hankittu eettisellä tavalla, joka ei tuota eläimille kärsimystä.
Usein tuotteeseen on merkitty, mikäli se on vegaaninen. Markkinoilla on kuitenkin paljon vegaaneille soveltuvia tuotteita, joissa vegaanisuutta ei erikseen mainita, sillä tuotteiden vegaanisuuden merkitseminen on vapaaehtoista. CosmEtchis-sovelluksella voi tarkistaa kätevästi, sisältääkö tuote esimerkiksi eläinperäisiä ainesosia, mikäli vegaanisuudesta kertovaa merkintää ei tuotteessa näy.
Synteettinen kosmetiikka
Synteettinen kosmetiikka sisältää ensisijaisesti laboratorio-oloissa kehitettyjä keinotekoisia ainesosia, mutta se voi sisältää myös luonnosta saatuja ainesosia. Synteettinen kosmetiikka on sitä, minkä moni mieltää niin sanotusti tavalliseksi tai perinteiseksi kosmetiikaksi. Vaikka synteettinen kosmetiikka leimataan liian herkästi tietyissä keskusteluissa haitalliseksi tai huonommaksi kuin luonnonkosmetiikka, on hyvä muistaa, että myös synteettiseen kosmetiikkaan pätevät tietyt kriteerit, jotka takaavat tuotteiden turvallisuuden. EU:n kosmeettisia aineita koskeva asetus asettaa samat vaatimukset kosmetiikan ainesosille riippumatta siitä, onko ainesosa luonnosta peräisin vai laboratoriokehittelyn tulos. Synteettinen kosmetiikka sisältää kuitenkin usein muun muassa parabeeneja, mineraaliöljyjä ja synteettisesti valmistettuja hajusteita, joiden vaikutus terveydelle pitkäaikaisessa käytössä on kyseenalaistettu monissa tutkimuksissa.
Mitä ainesosia luonnonkosmetiikka sisältää?
Mitä luonnonkosmetiikka sitten varsinaisesti sisältää – tai ei sisällä? Luonnonkosmetiikka-termi ja se, mitä sillä tarkoitetaan aiheuttaa usein sekaannuksia, sillä luonnonkosmetiikka-termin käyttöä ei ole säädelty lailla kansallisella eikä kansainvälisellä tasolla. Suomessa kaiken kosmetiikan sisältöä säätelevät EU:n kosmetiikka-asetus ja kansallinen kosmetiikkalaki. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo lain toteutumista eli sitä, että valmisteet ovat terveydelle turvallisia käyttötarkoituksessaan. EU:n kosmetiikka-asetus ja kansallinen kosmetiikkalaki eivät tee eroa perinteisen kosmetiikan ja luonnonkosmetiikan välillä, vaan samat asetukset pätevät kaikkeen kosmetiikkaan.
Se, että luonnonkosmetiikalle ei ole olemassa omaa lainsäädäntöä, on johtanut kuluttajan kannalta ikävään tilanteeseen. Koska luonnonkosmetiikan suosio on kovassa nousussa, jotkut markkinoijat pyrkivät ratsastamaan tällä trendillä käyttämällä markkinoinnissaan sanoja “luonnonkosmetiikka” tai “luonnonmukainen”, vaikkeivät tuotteet todellisuudessa täyttäisi luonnonkosmetiikan kriteereitä. Tuotteessa voi esimerkiksi olla pikkiriikkinen määrä luonnosta saatua ainesosaa ja loput synteettisiä ainesosia, mutta tuotetta silti markkinoidaan luonnonkosmetiikkana. Tällaista harhaanjohtavaa markkinointia kutsutaan viherpesuksi. Niin ikävää kuin viherpesu onkin, se on toisaalta toiminut myös sysäyksenä luonnonkosmetiikan sertifiointijärjestelmien kehitykselle, jolloin kuluttajan on helpompi tunnistaa aidot luonnonkosmetiikan tuotteet kaikesta tarjonnasta.
Luonnonkosmetiikka-alan etujärjestö Pro Luonnonkosmetiikka ry on määritellyt Suomessa luonnonkosmetiikan kriteerejä, jotka noudattavat eurooppalaisten standardien, kuten Ecocertin ja BDIH:n, ohjeistuksia luonnonkosmetiikasta. Luonnonkosmetiikassa käytetään mahdollisimman paljon luonnosta peräisin olevia raaka-aineita, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat:
- luonnolliset kasviöljyt ja -vahat
- kasviuutteet
- eteeriset öljyt
- kuivatut ja jauhetut kasvinosat
- mineraalit
- suolat ja sokerit
- savi
- levä
- eläinperäiset ainesosat, kuten mehiläisvaha ja hunaja
Luonnonkosmetiikka ei sen sijaan saa sisältää synteettisiä hajusteita, väriaineita, silikoneja, parabeeneja eikä mineraaliöljyjä, joita löytyy lähes poikkeuksetta perinteisestä kosmetiikasta. Nämä ainesosat paitsi vaikuttavat tuotteen säilyvyyteen, koostumukseen, tuoksuun ja ulkonäköön, myös tekevät tuotteesta esimerkiksi helposti levittyvän tai antavat iholle sileän pinnan – ja näin myös luovat mielikuvaa tuotteen hoitavuudesta. Seuraavat ainesosat ovat luonnonkosmetiikassa kiellettyjen listalla:
- synteettiset hajusteet ja väriaineet
- parabeenit tai voimakkaasti allergisoivat säilöntäaineet, kuten metyyli-isotiatsolinoni ja formaldehydin vapauttajat
- PEG- ja PPG-yhdisteet
- petrokemian tuotteet, kuten mineraaliöljy, parafiini ja vaseliini
- silikoniyhdisteet
- synteettiset UV-filtterit (esim. Benzophenone-yhdisteet, Ethylhexyl Methoxycinnamate, PABA)
- alkyylisulfaatit (Sodium Lauryl Sulfate, Sodium Laureth Sulfate)
- eläinkollageenit ja eläinperäiset ainesosat, joiden vuoksi eläin on joutunut kärsimään tai kuolemaan
- ftalaatit
- säteilytetyt tai geenimanipuloidut raaka-aineet
Luonnonkosmetiikka saa sisältää pienissä määrin tiettyjä synteettisiä ainesosia, jotka parantavat tuotteen säilyvyyttä tai väriä. Säilöntäaineet tekevät tuotteesta turvallisen käyttää tuhoamalla bakteereita ja muita mikro-organismeja, jotka saastuttavat tuotetta. Saastuneet tuotteet taas voivat aiheuttaa jopa infektioita. Luonnonkosmetiikassa käytetyt säilöntäaineet ovat mietoja, luontaisen kaltaisia ainesosia, joita käytetään myös elintarviketeollisuudessa. Esimerkkinä tällaisesta sallitusta ainesosasta on esimerkiksi säilöntäaineena käytetty ja myös luonnossa muun muassa puolukassa esiintyvä bentsoehappo, jota valmistetaan synteettisesti laboratoriossa elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeita varten. Tämän tyyppisten ainesosien sallittu pitoisuus vaihtelee sertifiointitahosta riippuen.
Mieleen saattaa helposti nousta kysymys, miksi on tarpeen valmistaa synteettisesti sellaista ainesosaa, jota löytyy luonnosta. Eikö olisi parempi, jos luonnonkosmetiikan raaka-aineet olisivat 100 % peräisin suoraan luonnosta? Ei välttämättä. On ekologisempaa valmistaa vaikkapa bentsoehappo synteettisesti laboratoriossa, sillä luonnon raaka-aineita ei yksinkertaisesti riitä kaikkien tarpeisiin kestävällä tavalla. Bentsoehapon voi valmistaa laboratoriossa niin, että se on molekyylirakenteeltaan identtinen luonnosta saatavan kanssa, eikä iho erota, onko tuotteessa oleva bentsoehappo peräisin luonnosta vai laboratoriosta. Raaka-aineiden kerääminen luonnosta sekä niiden käsittely on myös hitaampaa ja kalliimpaa kuin niiden valmistaminen synteettisesti. Synteettisesti valmistettujen raaka-aineiden etuna on myös se, että ne saadaan laboratoriossa puhtaammiksi kuin mitä ne olisivat luonnossa – maaperästä kun voi siirtyä esimerkiksi raskasmetalleja raaka-aineisiin.
Sertifioitu luonnonkosmetiikka on paras tapa varmistaa, että tuote on eläin- ja ympäristöystävällisesti tuotettu ja turvallinen käyttää. Jokainen toki päättää itse, mitä kosmetiikaltaan haluaa ja millaiset asiat painavat vaakakupissa eniten. On kuitenkin hyvä olla tietoinen kosmetiikan eroista ja kuinka kosmetiikkaa myös markkinoidaan, jotta kosmetiikkahyllyllä voi tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä.
Hyvikseltä löydät laadukkaat luonnonkosmetiikan ja luonnollisen kosmetiikan tuotteet – tutustu kattavaan valikoimaan!
Lähteet ja lisälukemista:
Teknokemia: Miten luonnonkosmetiikka eroaa "tavallisesta" kosmetiikasta?
Incihaku.fi
Pro Luonnonkosmetiikka ry
Tukes: Kosmetiikka
Nykänen, Maria 2008: Luonnonkosmetiikan kriteerejä. Opinnäytetyö AMK. Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu. Kauneudenhoitoalan koulutusohjelma.
Kiuttu Katja, 2010: Luonnonkosmetiikkaa vai ei? Opinnäytetyö AMK. Laurea ammattikorkeakoulu. Kauneudenhoitoalan koulutusohjelma.