Melatoniini on niin kutsuttu yöhormoni, jota erittyy luontaisesti pääosin aivoissamme, tarkalleen ottaen käpyrauhasessa. Melatoniini säätelee vuorokausirytmiämme ja sen tehtäviin kuuluu edistää unensaantia oikeaan vuorokauden aikaan.
Melatoniini eri vuodenaikoihin
Eniten melatoniinia erittyy vuorokauden pimeimpään aikaan, eli yöllä. Syksyllä ja talvella melatoiinin erittäminen on mm. Pohjoismaissa voimakkaampaa, koska pimeä tulee aikaisemmin ja yleisesti on pimeämpää, kuin keväällä ja kesällä. Tämä voi aiheuttaa ylimääräistä väsymystä näihin vuodenaikoihin. Keväällä ja kesällä taas melatoniinin eritys voi olla liian vähäistä valoisuuden vuoksi ja näin ollen uni häiriintyy toiseen suuntaan, eli uni ei tule tai sen laatu on heikompaa. Toisin sanoen, kun valoa pääsee käpyrauhaseen silmien tai hermoston kautta, sen eritys vähenee tai loppuu ja jos valoa ei tule, melatoniinia erittyy. Melatoniinin eritys häiriintyy myös stressistä kärsivillä, alkoholin vaikutuksen alaisena sekä tiettyjen lääkkeiden vaikutuksesta eritystä alentavasti.
Lääkkeestä ravintolisäksi
Melatoniinia on aiemmin myyty vain lääkkeenä, mutta nykyisin se on määritelty ravintolisäksi, joten sitä voi oman harkinnan mukaan käyttää väliaikaiseen unettomuuteen, kuten esimerkiksi aikaeron tuomiin haasteisiin, kesäaikaan, stressin yllättäessä jne. Myös lääkärit määräävät vahvempia melatoniinivalmisteita reseptillä potilailleen. Yhä useammat kärsivät erityisesti kesäaikaan jonkinlaisesta unettomuudesta, jolloin melatoniinista voi löytyä apu, jos esimerkiksi makuuhuoneen pimentäminen ja kofeiinin käytön lopettaminen ei tepsi. Pimeämmän tullen on kuitenkin taas hyvä muistaa, että jos alkaa olla kovin väsynyt, kannattanee kokeilla melatoniinivalmisteen käytön lopettamista, koska oma eritys on jälleen normalisoitunut.
Alunperin julkaistu 21.8.2015 Hyvinvoinnin vanhassa blogissa.