Löydä onni yhteydessä toisiin

Löydä onni yhteydessä toisiin

Sanna-Mari Pöyry

Meidät on luotu elämään yhteydessä toisiimme. Kuuluminen, jäsenyys ja sosiaalisuus ovat perustarpeitamme. Erityisesti nuoruudessa ryhmiin kuuluminen on tärkeää. Kavereista tulee entistä tärkeämpiä, kun nuoret rakentavat identiteettiään yhteydessä toisiin. Identiteetti muokkautuu läpi elämän, ja sosiaalisuuden tarve ohjaa meitä kaikkina ikäkausina. Näin ollen todellinen onni löytyy vasta, kun teemme tekoja toisten hyväksi ja elämme myötätuntoista elämää yhteydessä muihin ihmisiin.

Ihmiset on luotu elämään yhteisöissä

Kun katsomme kuuluvamme tiettyyn yhteisöön, omaksumme sen normit ja ihanteet. Syntyy halu noudattaa niitä, jotta saisimme tukea itsetunnollemme. Yhteisöön kuulumisen tunne ja se, että yhteisön jäsenet pitävät toisistaan ja ovat samankaltaisia, tekevät yhteisöstä tiiviin.

Kuuluminen on tärkeä psyykkinen perustarve, tarvitsemme yhteisöllisyyttä. Tarvitsemme sitä, että saamme olla yhteydessä toisiin. Kiinnymme ja välitämme, ja haluamme, että meistä välitetään. Motivoidumme toimimaan ympäristöissä, joissa voimme kokea kuuluvamme muiden kaltaistemme kanssa samaan yhteisöön. Kun tämä toteutuu, löydämme onnen yhteydessä toisiin. Tavoittelemme yhteyttä muihin ihmisiin, jotta kokisimme elämämme merkitykselliseksi ja pystyisimme liittämään kokemuksemme osaksi suurempaa kokonaisuutta.

Identiteetti rakentuu yhteydessä toisiin

Luomme koko ajan käsitystä itsestämme vertaamalla itseämme muihin ja käsittelemällä muilta saamaamme palautetta. Palaute on sitä, kuinka muut ihmiset suhtautuvat meihin ja reagoivat aloitteisiimme. Opimme tiedostamattamme sisäistämään jonkinlaisen käsityksen itsestämme, identiteetin. Identiteetti vastaa kysymyksiin siitä, kuka minä olen, mistä olen tullut ja minne olen menossa.

Nuoruus on identiteetin rakentamisen tärkeimpiä vaiheita. Teini-iässä etsimme itseämme ja kokeilemme erilaisia tyylejä toteuttaa itseämme. Identiteetin kehitys häiriintyy, jos ympärillämme ei ole muita ihmisiä. Sosiaalisessa mediassa vietetty aika ja internet-ryhmien raadollisuus voivat häiriinnyttää identiteetin kehitystä. Terveen identiteetin luominen edellyttää reaalimaailmassa tapahtuvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja toimivia ihmissuhteita.

Vahva identiteetti edesauttaa elämässä selviytymistä. Minäkokemuksesta muodostuu myönteinen, kun identiteetti on itselle mieleinen ja saa vahvistusta ympäröiviltä ihmisiltä. Se on yksi tapa, jolla onni löytyy yhteydessä muihin ihmisiin.

Onni löytyy myötätuntoisessa yhteydessä toisiin

Ei ole yhdentekevää, miten läheisemme voivat ja millaisessa yhteiskunnassa elämme. Rakkaudellinen yhteys ja myötätunto ovat avainasemassa merkityksellisessä, syvästi koetussa ja jaetussa hyvässä elämässä. Saavutamme sen oppimalla myötätuntoa ja toteuttamalla myötätuntoista elämää teoissa. Myötätuntoisia tekoja tehdään toisten hyväksi.

Myötätunto on taito, jota voi oppia. On tärkeää opettaa sitä lapsille. Myötätuntotaito eli empatiakyky mahdollistaa terveen yhteiselämän muiden ihmisten kanssa. Myötätunto sisältää sekä tunnetta että tietoa. Myötätuntoisuus ilmenee asettumisena toisen ihmisen rinnalle ja ottamalla emotionaalisesti osaa siihen, mitä hänelle tapahtuu ja miltä hänestä tuntuu. Kun saamme iloita ystävän kanssa, tulemme iloisiksi. Toisaalta, kun joudumme näkemään ympärillämme kärsimystä, alamme kärsiä. Kun toimimme helpottaaksemme näkemäämme kärsimystä, ahdistus vaihtuu onneen. Myötätunto osoitetaan teoin. Prososiaalisuus palkitsee, sillä onni löytyy myötätuntoisessa yhteydessä muihin ihmisiin.

Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä ja lisälukemista:

Gronow & Kaidesoja 2017. Ihmismielen sosiaalisuus.

Kåver, Nilsonne & Bergrooth 2008. Toimiva yhteys: myötätunto ja hyväksyminen ihmissuhteissa.

Keltikangas-Järvinen 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot.

McInerney, Marsh, Craven & Guay (toim.) 2013. Theory driving research: New wave perspectives on selfprocesses and human development.

Ojanen 2011. Hyvinvoinnin käsikirja.

Pessi, Martela, Paakkanen, & Aaltonen 2017. Myötätunnon mullistava voima.

Seligman & Lång 2008. Aito onnellisuus: positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään.

Sjöroos 2010. Myötätunto: ole läsnä, elä mukana.

Edellinen artikkeli

Miksi etsimme elämän tarkoitusta

Seuraava artikkeli

Opi tunnistamaan käytöstäsi ohjaavat sisäiset säätelykeinot

Jätä kommentti

Huomioi, että luemme kaikki kommentit ennen julkaisua, koska haluamme pitää blogimme asiallisena.

Robottiesto: