Ajattelemattomasti onnelliseksi meditaation avulla

Jos ajattelet sanaa ”meditaatio”, mieleesi syntyy epäilemättä monenlaisia mielikuvia jumppasalin lattialla lojuen vietetystä viisiminuuttisesta rentoutumisharjoituksesta aina oranssikaapuiseen tyytyväisenpulleaan munkkiin ja torkahtelevia oppilaitaan kepillä hutkivaan zen-mestariin asti. Itse asiassa kyseiset mielikuvat ovat kuitenkin tavallaan meditaation vastakohta, sillä meditaation ytimessä on kaikenlaisista mielikuvista eroon pääseminen. Tämä saavutetaan länsimaalaisittain kummalliselta kuulostavalla tavalla – ajattelemattomuudella.

Ajattelematta hyvä

Ymmärtääkseen meditaatiota, pitää länsimaalaisen kastaa varvas vieraisiin, vähän pelottaviinkin vesiin. Meitä on opetettu lapsesta asti arvostamaan ajattelukykyämme, sillä ajatuksissamme piilee identiteettimme, arvomme, älykkyytemme ja moraalimme - kaikki se, mikä tekee minusta minut, mistä minua voidaan joko palkita tai rangaista, minkä mukaan minua arvioidaan. Ajattelemattomuutta ja tyhmyyttä pidetään lähes synonyymeina. ”Ajattelen, siis olen,” tuumasi filosofi René Descartes jo 1600-luvulla.

Siinä, missä länsimaalainen taputtelee itseään olalle mahtavista ajattelukyvyistään, näkee joogi ja zenmestari silkkaa ymmärtämättömyyttä. Itämaisissa filosofioissa – joita ilman meditaation olemusta on vaikea ymmärtää – moisille illuusioille ajatusten tärkeydestä annetaan piupaut. Ajattelua ja ajatuksellista suhdetta itseen pidetään hyvinkin kirjaimellisena illuusiona ja niiden todesta ottamista vähän niin kuin mielisairautena, eletäänhän silloin harhojen vallassa. Ajatukset kun eivät ole sinua itseäsi, vaan jotakin ulkopuolelta sinuun kertynyttä. Sinulla ei olisi käsitystä itsestäsi ja maailmasta, jos muut ihmiset eivät olisi sitä sinulle antaneet, eikä heillä taas olisi jotain käsitystä sinusta tai maailmasta, jos heidän ympäristönsä ei olisi sitä heihin luonut. Meditaatio vapauttaa illuusioista, sillä sen aikana ymmärrät, että ajatuksesi eivät tee sinusta sinua. Meditaatio on katse sisälle.

Mitä minä sitten olen?

Ajattele itseäsi veden muovailemana kalliona. Oletko tuolloin aaltojen luomat urat kallion pinnassa, vai oletko kivi, johon nuo urat ovat aikojen saatossa kovertuneet? Tämä on ero sinun ja ajattelevan minäsi välillä. Sinä olet kivi, ja kokemuksesi itsestäsi ovat laineiden luomia muotoja sinussa. Kalliota ei kuitenkaan voi olla olemassa ilman sen pintaa, eikä pintaa ilman kalliota. Länsimaalainen tapa nähdä ihmisen olemus on kiinnittää huomio pelkkiin pinnan uriin eli yksilön muista ”kallioista” erottaviin piirteisiin, ja unohtaa alla piilevä syvä yhteys. Suurin osa yksilön kärsimyksestä syntyy erillisyyden ja ajattelevan itseyden illuusiosta, egosta. Ei olekaan ihme, että länsimaalainen yhteiskunta on individualistinen, mutta myös yksinäinen.

Meditaatio on vapautus ajattelun tuomasta kärsimyksestä, mutta myös narsistinen haava. Meditaation aikana huomaat, ettet olekaan kontrollissa mistään. Et edes omista ajatuksistasi.

Jokainen, joka on meditaation aikana etääntynyt eläytymättä kuuntelemaan ajatuksiensa tyhjyydestä nousevaa, pysäyttämätöntä kohinaa, tunnistaa itämaisessa filosofiassa piilevän totuuden. Sama filosofia näyttäytyy eri valeasussa myös psykoterapeutin sohvalla, jossa menneisyyden luomia ajatuksia pyritään muovaamaan toisenlaisiksi. Sielläkin herää tarkkailija. Meditaatiossa – sen enempää kuin psykoterapiassakaan – ei kuitenkaan ole tarkoitus kitkeä ajatuksia pois kokonaan, vaan ymmärtää niiden luonne väliaikaisena ja melko umpimähkäisenä tietoisuuden ilmentymänä, joiden kanssa ei missään nimessä kannata liikoja identifioida.

Itsensä irtaannuttaminen identifioinnista ajatuksen kanssa on jokaisen ihmisen koettavissa, sillä meditaatio kuorii mielen ja palauttaa kosketuksiin kaiken tekemisen, luulemisen ja ajattelemisen alle hukkuneen todellisuuden kanssa. Juuri tästä johtuen meditaatioharjoituksia korostavia ideologioita, kuten buddhalaisuutta tai hindulaista joogaa, ei kaikissa sanan merkityksissä pidetä varsinaisina uskontoina, vaan filosofioina; meditaatio on henkilökohtainen matka, riippumaton ulkoisista uskonnuorista ja traditioista. Juuri sinä, lukija, voit kokea samanlaisen valaistumisen kuin Buddha – ilman, että ryhdyt buddhalaiseksi. Polkuja on monia, mutta kaikki vievät samaan paikkaan. 

Meditaatio – transsia ja hetkeen keskittymistä

Alussa mainitsemani mielikuvat meditaatiosta eivät siksi ole meditaatiota, että meditaatio ei ole muoto. Se ei ole kallion urat, vaan se on koko kallio. Se ei siis ole tietyssä asennossa istumista, tiettyä struktuuria noudattavaa toimintaa tai suorittamista. Meditaatio on sisältö, oleminen. Tekemisen puutetta, ei tekemistä. Yleensä meditaatio alkaa silti muodon eli tekniikan opettelusta, vähän niin kuin kirja alkaa kansista.

Meditaatiotapoja on useita, mutta tyypillisintä on istua haaraistunnossa silmät kiinni, tai tuolilla silmät auki ja katse seinään kiinnitettynä. Huomio keskitetään yleensä hengitykseen tai mantraan. Meditaation aikana aivojen sähköaallot siirtyilevät eri taajuuksien välillä, unen ja valveen rajamaille, uudistavaan REM -unen kaltaiseen tilaan ja kaikkialle siltä väliltä. Kymmeniä tuhansia tunteja elämässään meditoineiden munkkien aivoista on mitattu epätavallisen korkeita aivoaaltotasoja meditaation aikana.

Esimerkiksi zen-buddhalaisen soto-koulukunnan zazen –harjoituksessa pyritään transsimaisen meditatiivisen tilan sijaan pitämään huomio kiinnittyneenä nykyhetkeen. Zazenin harrastaja ikään kuin lepää kehossaan, paikalla. Muita temppuja ei tarvita, mutta jo tämänkin oppiminen on äärettömän vaikeaa – mieli pyrkii väkisin kirmaamaan kauas nykyhetkestä. Tällaisesta läsnäoloa korostavasta meditaatiotekniikasta on alkunsa saanut myös länsimaiseen psykologiaan ja yleiseen sanastoonkin päässyt mindfulness, joka on tila, jossa ajatukset eivät tempaise mukanaan menneisyyteen tai tulevaisuuteen.

Vaikka kiinnostusta ei olisikaan ryhtyä joogiksi tai heittäytyä päivittäin tuntikausiksi lootusasentoon, nykyhetkessä elämisen taito on tärkeä hyvinvointitekijä. Kaikki meditaatiot johtavat tavalla tai toisella mindfulnessiin, sillä kun hylkäämme ajatuksiemme sumun, olemme jatkuvassa meditaatiossa. Vaikka buddhaksi Buddhan paikalle pääsy ei olisikaan päämääränä, vain täydellisesti läsnä olemalla voimme elää täysillä, saada nautintoa olemisesta ja tuntea kiitollisuutta. Mindfulness muistuttaa meitä siitä, että mennyt ja tuleva ovat pelkkää kuvitelmaamme, mutta olemassaolo on juuri tässä hetkessä. Kukapa ei olisi onnellinen ilman menneen ja tulevaisuuden taakkaa olkapäillä?

Meditoivilla munkeilla onkin aivokuvissa todettu huimaa aktiivisuutta onnellisuutta säätelevissä aivo-osissa, ja maailman onnellisimmaksi mieheksi aivokuvantamisen perusteella tituleerattu mies on buddhalainen munkki, jonka onnellisuuskäyrä piippaili huippulukemissa myötätuntoon keskittyvän meditaation aikana. Tästä päätellen onnelliseen elämään vaaditaan paitsi kykyä pysyä hetkessä, myös kykyä tuntea prososiaalisia tuntemuksia.

Miksi kokeilla meditaatiota?

Meditaatio on parhaimmillaan kun sitä tehdään silkasta olemisen ilosta. Sen hyötyjä on kuitenkin tutkittu runsaasti viime vuosina ja hyvinvoinnin tunteen lisäämisen lisäksi sen on todettu parantavan immuniteettia, lisäävän aktiivisuutta empatiaa, motoriikkaa, keskittymis- ja hahmotuskykyä sekä kognitiivisia taitoja säätelevillä aivoalueilla, kehittäen aivoja kohti täydempää mielen potentiaalin valjastamista. On saatu viitteitä, että meditaatio jopa pidentää telomeerejä jo muutaman viikon intensiivisen harjoituksen jälkeen. Telomeeritsäätelevät ikääntymistä ja aivojen kuntoa. Monet meditaatiota pitkään harrastaneet näyttävätkin usein jopa vuosikymmeniä ikäistään nuoremmilta. Parempi kysymys onkin siis, miksi et kokeilisi meditaatiota?

Kirsikkana kakun päällä, saatat spontaanisti alkaa ymmärtämään päänvaivaa tuottavia zen-buddhalaisia koaneita, eli arvoituksia, joiden ymmärtäminen vaatii konseptuaalisesta ajattelusta irtaantumista.

Tässäpä muutama koan valaistumista odotellessa:

• Minkä äänen tekee yksi käsi taputtaessa? 
• Jos tapaat Buddhan, sinun täytyy tappaa Buddha. 
• Mestari näytti oppilaalle lyhyen kävelysauvan ja sanoi: ”Jos kutsut tätä lyhyttä sauvaa lyhyeksi, vastustat sen todellisuutta. Jos et kutsu sitä lyhyeksi, vastustat faktaa. Miksi siis kutsut tätä?” 

Menivätkö koanit yli hilseen? Ei hätää. Zen-sanonta lohduttaa: ”Jos ymmärrät, asiat ovat juuri sitä mitä ne ovat. Jos et ymmärrä, asiat ovat juuri sitä mitä ne ovat.”

Lähteitä ja lisälukemista:

Conklin Q., King B., ym, 2018. Science Direct -verkkosivut, julkaisu ”Insight Meditation and telomere biology: the effects of intensive retreat and the moderating role of personality”: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0889159118300473

Gilsinan K., 2015. The Atlantic –lehden verkkosivut, juttu “The Buddhist and the Neuroscientist – what compassion does to the brain”: https://www.theatlantic.com/health/archive/2015/07/dalai-lamaneuroscience-compassion/397706/

Davidson R., Lutz A., 2008. NCBI –verkkosivut, julkaisu “Buddha’s Brain: Neuroplasticity and Meditation”: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2944261/

Shontell Al, 2016. Business Insider – lehden verkkosivut, juttu: “: 69-year-old monk who scientists call the ‘world’s happiest man’ says the secret to being happy takes just 15 minutes a day”: https://www.businessinsider.com/how-to-be-happier-according-to-matthieu-ricard-the-worlds-happiestman-2016-1?r=US&IR=T&IR=T