Näin valitset vastuullisesti tuotetun suklaan

Näin valitset vastuullisesti tuotetun suklaan

Heli Koskinen

Me suomalaiset olemme suklaakansaa. Suomalaiset syövät tummaa herkkua keskimäärin jopa 6,5 kiloa vuodessa henkeä kohden. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, mistä syömänsä suklaa on peräisin ja millaisten vaiheiden kautta suklaa on päätynyt kaupan hyllyyn ja siitä edelleen ostoskärryyn. Suosikkiherkullamme on nimittäin synkkä varjopuolensa. Suklaan valmistuksessa käytettävän kaakaopavun viljelyyn ja jalostamiseen liittyy monia vakavia eettisiä ja ekologisia ongelmia, jotka kytkeytyvät globaalin kaakaobisneksen voimakkaaseen keskittymiseen muutamien suurten toimijoiden käsiin. Kuluttajan asemakaan ei ole helppo: tarjolla on suklaata joka lähtöön, mutta niukasti tietoa ostopäätöksen tueksi. Kuinka sitten voi tietää, onko oma lempisuklaa vastuullisesti tuotettua?

Kaakaopapujen viljelyn eettiset ja ekologiset ongelmat

Kaakaopapujen viljelyn suurimpia ongelmia ovat lapsityövoiman käyttö ja siihen liittyvä ihmiskauppa. Asia nousi laajasti mediassa esille parikymmentä vuotta sitten BBC:n julkaistua dokumenttielokuvan suklaan tuotannon pimeästä puolesta, jossa lapsityövoima on arkipäivää. Lapsityövoima on liitetty voimakkaimmin Länsi-Afrikan maihin, erityisesti Norsunluurannikkoon ja Ghanaan, jotka ovat kaakaopapujen suurimmat tuottajamaat lähes 70 % osuudellaan koko maailman kaakaontuotannosta.

Lapsityöksi lasketaan lapsen oikeuksia rikkova työ, joka haittaa lapsen kehitystä, terveyttä tai koulunkäyntiä. Lapset joutuvat työskentelemään vaarallisissa oloissa, tekemään ruumiillisesti suhteettoman raskasta työtä sekä olemaan usein erossa perheistään. Pääsyynä lapsityövoiman käyttöön on viljelijöiden äärimmäinen köyhyys. Kaakaoviljelijät saavat usein minimaalisen hinnan viljelemästään kaakaosta, minkä vuoksi myös lapsityövoimaa esiintyy helpommin, kun viljelijöiden on otettava kaikki keinot käyttöön turvatakseen toimeentulonsa. Tutkimusten mukaan pelkästään Ghanassa ja Norsunluurannikolla työskentelee edelleen noin 2 miljoonaa lasta haitallisissa olosuhteissa, ja määrä on jopa kasvanut viime vuosikymmenen aikana lapsityövoiman käyttöä vastustavista toimista huolimatta.

Vastapoimittuja kaakaopapuun hedelmiä

Kaakaopapujen viljelyyn liittyy myös ympäristöongelmia, joista yksi merkittävimmistä on metsäkato. Kaakaopuiden viljely vaatii laajoja viljelyalueita, ja viljelymetodina käytetään usein kaskeamista, jossa sademetsää hakataan pois uusien viljelyalojen tieltä. Länsi-Afrikan alkuperäisistä sademetsistä on kaadettu kaakaopuiden viljelyn tieltä jo yli 80 %, johon lukeutuu myös luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen metsiä. Metsää on tuhottu myös Aasian ja Amazonin kaakaoviljelyalueilla, kuten Indonesiassa, Perussa ja Ecuadorissa. Tällainen viljelytapa vahingoittaa vakavasti alueiden biodiversiteettiä, aiheuttaa kasvihuonepäästöjä sekä edistää ilmastonmuutosta. Erinäisistä sopimuksista ja toimista huolimatta uusien suojeltujen viljelyalueiden valtaaminen jatkuu edelleen.

Mistä kaakaon viljelyyn liittyvät ongelmat johtuvat?

Kaakaon viljelyyn liittyvät ongelmat juontavat juurensa alhaiseen hintaan, mitä viljelijöille maksetaan kaakaosta, sekä kaakaon ailahteleviin maailmanmarkkinahintoihin. Kaakaon viljelijät myyvät kaakaopavut joko kiinteää hintaa maksavalle valtiolle tai suoraan ulkomaisille yrityksille, jotka jalostavat kaakaopavut suklaan raaka-aineiksi (kaakaojauheeksi, kaakaomassaksi ja kaakaovoiksi) Euroopan ja Amerikan markkinoille. Tässä kaupankäynnissä toimii usein välikäsinä paikallisia ostajia. Viljelijät saavat kaakaon maailmanmarkkinahinnasta tietyn prosentuaalisen osuuden, joka esimerkiksi Norsunluurannikolla oli vain 58 % vuonna 2019.

Tilanteesta tekee ongelmallisen se, että kaakaon kaupankäynti on globaalisti keskittynyt muutamien jättiyritysten käsiin. Noin tusina yritystä ostaa 85 % kaakaosadosta, josta valtaosa tulee Norsunluurannikolta ja Ghanasta. Näillä toimijoilla on suhteettomasti valtaa kaakaobisneksessä. Kaakaopapuja tuottavien maiden hallinnot ovat riippuvaisia kaakaonviljelyn tuomista tuloista, jolloin ne usein myös haluavat myötäillä vaikutusvaltaisia suuryrityksiä ja kaunistella kaakaonviljelyyn liittyviä ongelmia. Suklaanvalmistajat taas haluavat pitää kaakaopavun hinnan kurissa, sillä suklaan kuluttajat ovat tottuneet halpaan suklaaseen. Kun kaakaosta maksettava hinta laskee, näkyy se heti sosiaalisten ongelmien, kuten lapsityövoiman käytön, lisääntymisenä.

Viljelijöillä itsellään on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimeentuloonsa. Viljelijöiden köyhyys liittyy myös moniin muihin sosiaalisiin ongelmiin, jotka heikentävät viljelijöiden asemaa kaakaota kauppaavien yritysten ja hallitusten edessä, kuten lukutaidottomuuteen ja kouluttamattomuuteen, aliravitsemukseen ja epäinhimillisiin työoloihin.

Mistä kuluttaja voi tunnistaa eettisesti tuotetun suklaan?

Vastuullista kaakaontuotantoa pyritään edistämään sertifioinnilla. Kolme tunnetuinta kansainvälistä sertifiointitahoa ovat Reilu kauppa, UTZ sekä Rainforest Alliance. Sertifikaatit takaavat viljelijöille inhimilliset työolot sekä sellaiset tulot, joilla he tulevat toimeen. Samalla sertifioidut maatilat sitoutuvat viljelemään kaakaota kestävällä tavalla ja noudattamaan tiettyjä ympäristö- ja ihmisoikeuskriteereitä. Sertifikaattien asettamien kriteerien noudattamista valvotaan kolmannen osapuolen tekemillä säännöllisillä auditoinneilla tiloilla.

Reilu kauppa on ainoa suurista sertifioijista, joka maksaa viljelijöille kaakaosta takuuhintaa, joka on aina sama maailmanmarkkinahinnan heilahteluista huolimatta. Tällä hetkellä Reilun kaupan takuuhinta on 2400 dollaria. Tämän lisäksi Reilu kauppa maksaa viljelijöille Reilun kaupan lisää. Reilun kaupan osuus maailmanmarkkinoista on tosin vain 3 %, kun taas UTZ:in ja Rainforest Alliancen osuus on yhteensä 30 %. Reilu kauppa pyrkii aktiivisesti myös vaikuttamaan kaakaon hintoihin.

Myös suklaanvalmistajat ovat pyrkineet ratkomaan kaakaoon liittyviä ongelmia perustamalla omia vastuullisuusohjelmia. Vastuullisuusohjelmilla kehitetään paikallisia yhteisöjä esimerkiksi kouluttamalla viljelijöitä ottamaan käyttöön tuottoisampia ja ympäristöystävällisempiä viljelykeinoja. Yritysten omien vastuullisuusohjelmien ongelmana on kuitenkin se, ettei niitä valvo mikään riippumaton taho. Yritys siis itse määrittää vastuullisuuden kriteerit sekä sen, toteutuvatko ne käytännössä. Vastuullisuusohjelmien piirissä saattaa lisäksi olla vain osa yrityksen käyttämästä kaakaosta. Tällaisessa tilanteessa kuluttajan on siis hankala hahmottaa, kuinka eettistä suklaa loppujen lopuksi on.

Vaikka sertifikaateissa on eroja ja vaikka niitä on myös kritisoitu esimerkiksi puutteellisista auditoinneista, on sertifikaatit toistaiseksi varmin tapa kuluttajalle valita eettisemmin tuotettu suklaa. Sertifioidun suklaan määrä myös kasvaa jatkuvasti. Kun kuluttajien tietoisuus suklaaseen liittyvistä ongelmista kasvaa, kasvaa samalla myös julkinen paine edistää sertifioidun suklaan määrää sekä sertifioinnin luotettavuutta.

Kaakaopavuista valmistettu suklaalevy

Hyvikseltä löydät vastuullista suklaata

Isojen suklaayritysten rinnalle on noussut viime vuosien aikana entistä enemmän pienempiä toimijoita, joiden koko liiketoimintamalli perustuu eettisesti kestävään suklaantuotantoon ja joilla paikallisten viljelijäyhteisöiden tukeminen on erottamaton osa liiketoimintaa. Olemme Hyviksellä ottaneet valikoimiimme vastuullisesti tuotettuja suklaita, joista valtaosa on lisäksi luomutuotettuja. Tutustu esimerkiksi näihin suklaanvalmistajiin:

  • Goodio: Suomalainen Goodio on tunnettu herkullisista raakasuklaistaan, joissa korkealaatuinen kaakao yhdistyy pohjoisen luontomme makuihin. Goodion koko toimintaperiaate perustuu vastuullisuuteen, ja yrityksen missiona on kasvattaa tietoisuutta suklaantuotannon kipukohdista ja edistää positiivista muutosta kuluttajakäyttäytymisessä – ja sitä kautta myös isojen yritysten toimintatavoissa. Goodion käyttämä kaakao on peräisin luomutiloilta Perusta, Ecuadorista sekä Kongosta, ja se maksaa 2-4 korkeampaa hintaa käyttämästään kaakaosta maailmanmarkkinahintaan verrattuna.
  • Foodin: Kotimainen Foodin käyttää suklaatuotteissaan ainoastaan vastuullisesti kestävän kehityksen mukaisesti viljeltyä kaakaota. Foodinin kaakaopavut on peräisin perheviljelijöiden yhteisöistä Perusta ja Ecuadorista. Foodin käyttää kaakaon hankinnassa kumppaneita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa kestävän kaakaonviljelyn edistämiseksi. Viljelijöille maksetaan reilu korvaus kaakaosta, heitä koulutetaan käyttämään tuottoisampia ja luonnonmukaisempia viljelymenetelmiä sekä yhteisöjen terveydenhuoltoa ja koulutusta kehitetään.
  • Puhdistamo: Puhdistamo valmistaa raakasuklaatuotteita, jonka valmistuksessa käytetään ainoastaan vastuullisesti ja eettisesti tuotettua kaakaota. Puhdistamo käyttää tuotteissaan kaikista laadukkainta Arriba Nacional-lajiketta, joka on peräisin Ecuadorista. Puhdistamo maksaa kaakaonviljelijöille reilua hintaa kaakaosta ja tukee viljelijöiden kouluttautumista sekä viljelijöiden aseman parantamista kaakaon tuotantoketjussa.
  • Ohoi!: Ohoi! on kotimaisen Organic Healthin suklaasarja, josta löytyy vegaaniset ja luomulaatuiset suklaat. Ohoi!-suklaille on myönnetty Reilun kaupan sertifikaatti, joka takaa, että tuotteiden raaka-aineet on tuotettu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. Lisäksi jokaisesta suklaalevystä lahjoitetaan 5 senttiä lyhentämättömänä metsien suojeluun.

Tutustu Hyviksen hyvän mielen suklaa- ja raakasuklaavalikoimaan!

Lähteet:

Tähän liittyvät tuotteet

Ale -20%
Goodio Luomu Chai Raakasuklaa 50%
Goodio Luomu Chai Raakasuklaa 50%
Goodio Luomu Chai Raakasuklaa 50% on Suomessa valmistettu, herkullinen raakasuklaa. Goodio Chai sisältää perinteisiä chai-mausteita sekoitettuna suussasulavaan ja kermaiseen suklaaseen aikaansaaden eksoottisen, intialaisen makuelämyksen. Kaakaopitoisuus 50 %. Goodio Goodio - rakkaudella Helsingistä! Käsityonä valmistetut Goodion raakasuklaat sisältävät vain huolellisesti valittuja raaka-aineita. Raaka-aineet ovat luomua, villejä ja pääosin raakoja sekä aina mahdollisuuksien mukaan kotimaista alkuperää. Esimerkiksi mustikat, mintut, tyrnit sekä karpalot ovat paikallisesti tuotettuja. Makeutukseen käytetään matalan glykeemisen indeksin (GI) omaavaa indonesialaista ja srilankalaista kookospalmusokeria. Goodion käyttämä kaakao on peräisin non-GMO luomutilalta Perusta, Ecuadorista sekä Kongosta. Paahtamattomat kaakaopavut jauhetaan kivimyllyssä muiden raaka-aineiden kanssa 3 päivän ajan. Kivimyllyssä jauhamalla pystytään paremmin säilyttämään raaka-aineiden ravintoaineet, sillä nykyaikaisella laitteistolla suklaan lämpötila kohoaa helposti tuhoten näitä ravintoaineita. Tämän jälkeen suklaa vielä temperoidaan. Temperointi parantaa suklaan laatua ja tekee siitä kauniin kiiltävää ja korostaa suklaan makua. Tällä kaakaovoin rasva saadaan kiteytymään haluttuun kidemuotoon. Sitten muotteihin kaadettua massaa jäähdytetään hetken. Lopuksi Goodio raakasuklaat vielä pakataan biohajoavaan kääreeseen ja sujautetaan kauniiseen pahvikuoreensa sekä sinetöidään Goodion sinetillä.
4.72 €

Edellinen artikkeli

Lääkäri ja hyvinvointiyrittäjä Emilia Vuorisalmen viisi hyvinvointivinkkiä

Seuraava artikkeli

Hyviksen suuri suklaatasting: valikoimamme kiinnostavimmat suklaat testissä!

Jätä kommentti

Huomioi, että luemme kaikki kommentit ennen julkaisua, koska haluamme pitää blogimme asiallisena.

Robottiesto: