Stressi saa syömään enemmän – katkaise kierre

Stressi saa syömään enemmän – katkaise kierre

Sanna-Mari Pöyry

Syöminen ja hyvä ruoka lisäävät mielihyvän tunnetta, sillä eritämme opioideja syödessämme maistuvaa ateriaa. Opioidit lievittävät stressiä, mutta vain hetken. Stressaantuminen lisää ruokahalua ja makeanhimoa, ja on pitkittyneenä haitallista terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Siksi stressiä kannattaa lievittää. Stressin hoitaminen edellyttää stressin tunnistamista ja sen syiden tiedostamista. Vasta, kun tiedostamme stressiä aiheuttavat asiat, tilanteet, ihmiset ja ympäristöt, pystymme vaikuttamaan niihin. Jos tilannetta ei ole mahdollista muuttaa, voimme aina muuttaa asenteemme stressinaiheuttajaa kohtaan. Stressin lauettua myös syömishimot alkavat hellittää.

Stressin lievitys syömällä onnistuu vain hetkeksi

Hyvä ruoka lisää stressiä vähentävien opioidien eritystä. Syöminen rentouttaa myös opituista syistä. Stressi on pienissä määrin hyödyllistä, mutta pitkittyneenä haitallista. Hyödyllinen eustressi parantaa suoritustasoa ja saa meidät valppaammiksi. Stressaantuessamme käynnistyy kortisolin eli stressihormonin eritys lisämunuaisista. Se pienentää insuliinin vaikutusta, jolloin riski sairastua kakkostyypin diabetekseen kasvaa. Kortisoli kasvattaa ruokahalua ja saa meidät himoitsemaan rasvaista ja makeaa ruokaa. Kortisolin eritys stressin aikana on yhteydessä keskivartalolihavuuteen. Jos haluamme säästyä keskivartalolihavuudelta ja siihen liittyviltä terveysriskeiltä, meidän on opittava hoitamaan stressiämme muilla keinoilla kuin syömällä.

Stressi tappaa

Maailman terveyssäätiön mukaan yksi suurimmista ennenaikaisen kuoleman syistä on liiallinen stressi ja siihen liittyvät sairaudet. Liiallinen stressi on aina haitaksi – myös silloin, kun stressin lähde olisi mielenkiintoinen ja innostava. Se, että nauttii paljosta tekemisestä ja kiireestä, ei tee meitä immuuneiksi liialliselle stressille. Syöminenkään ei ole oikea keino lievittää sitä.

Suunnittelemattomuus ja organisoinnin puute synnyttävät stressiä

Työhön liittyvää stressiä syntyy erityisesti silloin, kun työmme on huonosti suunniteltu ja organisoitu. Joskus suunnitteluun ei ole aikaa, mutta ennen pitkää suunnittelemattomuus kostautuu. Hallitsematon tehtäväkaarti epämääräisenä hahmottuvassa ympäristössä stressaa ihan kaikkia, jotka sen eteen joutuvat. Siksi yksi tapa hoitaa stressiä on ryhtyä suunnittelemaan, ennakoimaan ja organisoimaan työtehtäviä paremmin. Suunnittelulle kannattaa varata riittävästi tilaa kalenterista. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikä enää ole tarvetta kuitata syömättä jäänyttä lounasta ylivoimaisen himottavilla kermamunkeilla ja kofeiinilla.

Asenne ratkaisee, miltä stressi tuntuu

Kaikki stressi ei ole työperäistä. Myös tunneristiriidat tai ihmissuhdevaikeudet voivat stressata. Yksi eniten stressaavista asioista on mahdottomat tavoitteet. Siksi meidän kannattaa tarkastella omia tavoitteitamme kriittisesti, kun huomaamme stressaantuvamme. Mikä on riittävän hyvää? Se riittää.

Vapaa-aikaa kuormittavat älypuhelimet, joiden mukana kannamme työt kotiin. Jatkuva viriketulva ja paine alati saatavilla olemiseen uuvuttavat. Mielen on vaikea rentoutua, mikäli koska tahansa voi tulla tärkeä puhelu, johon on reagoitava saman tien.

Stressikokemus vaihtelee sen mukaan, kuinka asennoidumme siihen ja sen taustalla oleviin syihin. Jos stressin taustalla on psyykkisiä syitä, kannattaa niiden kohtaamiseen varata aikaa. Kasvavat odotukset ja paine olla tietynlainen voivat stressata. Vaikea elämäntilanne, esimerkiksi työttömyys, voi aiheuttaa stressiä – varsinkin, jos siihen liittyy taloudellisia vaikeuksia.

Stressin syyt kannattaa kohdata

On tärkeää tiedostaa, mikä stressaa. Kun kohtaamme stressaavat asiat rohkeasti, ja käsittelemme ne mielessämme, pystymme paremmin katkaisemaan stressistä johtuvan syömiskierteen. Esimerkiksi työttömyyden voi nähdä vain pienenä osana elämää, ja keskittyä nauttimaan siitä, mitä muuta elämään kuuluu. Jos stressin ja syömiskierteen haluaa katkaista, se onnistuu – mutta se edellyttää sinnikkyyttä, itsetutkiskelua ja tahtoa.

Lähde:

Lisbeth Stahre & Veronika Ryd 2015. Eroon tunnesyömisestä. Basam Books.

Edellinen artikkeli

Oletko ylikuormittunut – opi sanomaan ei

Seuraava artikkeli

Oletko liian kiltti – opi myönteistä jämäkkyyttä

1 kommentti

  • Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus! Kannatti lukea :) Kiitos :)

    Jaana Soikkeli

Jätä kommentti

Huomioi, että luemme kaikki kommentit ennen julkaisua, koska haluamme pitää blogimme asiallisena.

Robottiesto: