category
Luonnollisista kivunlievittäjistä apua lihaskipuihin

Luonnollisista kivunlievittäjistä apua lihaskipuihin

Heli Koskinen

Kipeistä lihaksista ja lihasjumeista kärsivät niin kuntoilijat, raskasta työtä tekevät kuin toimistotyöläisetkin. Paljon liikkuvien lihakset ja nivelet ovat luonnollisesti kovan rasituksen alla, mutta myös fyysisesti rauhallisempaa elämää viettävä istumatyöläinen voi kärsiä esimerkiksi kipeistä niska-hartiajumeista. Lihasjännityksiä, väsyneitä lihaksia ja nivelkipuja voi hoitaa luonnonmukaisilla kivunlievittäjillä, kuten kipugeeleillä sekä hoitotyynyillä.

Luontaiset kipugeelit eivät sisällä lääkeaineita

Kipugeelit ja muut kivun hoitoon tarkoitetut ulkoisesti käytettävät tuotteet soveltuvat pintakudosten kiputilojen hoitoon. Urheiluvammat, rasittuneet lihakset ja venähdykset toki paranevat ajan kanssa itsekseen, mutta kipugeelin avulla parantumista voi nopeuttaa. Kipugeelillä voi myös hoitaa väliaikaisesti nivelkipuja ja niska-hartiakipuja. Kipugeelit imeytyvät ihon alle ja vapautuvat sieltä vähitellen pintakudoksiin laskien esimerkiksi turvotusta.

Perinteisissä kipugeeleissä käytetään usein vaikuttavina aineina tulehduskipulääkkeitä eli NSAID-lääkkeitä (ei-steroidaaliset anti-inflammatoriset lääkkeet), kuten ibuprofeenia, diklofenaakkia ja aspiriinia. Tulehduskipulääkkeitä sisältävät kipugeelit on todettu tehokkaiksi esimerkiksi nyrjähdysten, venähdysten sekä nivelrikon hoidossa, ja niitä käytetään usein vaihtoehtona suun kautta otettavalle särkylääkkeelle. Vaikuttavia aineita vapautuu kipugeeleistä paikallisesti kipualueelle, eikä niitä juurikaan imeydy verenkiertoon ja sen myötä muualle elimistöön. Tämän vuoksi lääkeaineita sisältävät kipugeelit ovat hellempiä vatsalle ja munuaisille kuin suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet. Toisaalta esimerkiksi diklofenaakin ympäristövaikutukset ovat herättäneet paljon keskustelua, sillä joissakin kipugeeleissä käytetystä diklofenaakista 95 prosenttia päätyy vesistöihin.

Luonnonmukaiset kipugeelit eivät sisällä lääkeaineiksi luokiteltavia vaikuttavia aineita. Niiden vaikutus perustuu sen sijaan luonnollisiin eteerisiin öljyihin ja yrtteihin. Tyypillisin näistä on mentoli. Mentoli on elimistölle harmiton aine, jota esiintyy luonnossa kasvien minttuöljyissä. Sitä voidaan valmistaa myös synteettisesti. Mentoli saa aikaiseksi kipua lievittävän miellyttävän viileän tunteen iholla, sillä se stimuloi ihon kylmäreseptoreita laajentamalla verisuonia ja vilkastuttamalla verenkiertoa. Mentoli ei kuitenkaan vie pois tulehduksen varsinaista syytä. Mentolia löytyy esimerkiksi Frantsilan Pakkaspojan Luonnon Kylmägeelistä, jossa on muina vaikuttavina aineina muun muassa viilentävät eukalyptus ja piparminttu.

Myös Carmolis Kipugeeli sisältää eteerisiä öljyjä 11 perinteisestä rohdoskasvista, kuten timjamista, rosmariinista, männystä ja laventelista. Carmolis Kipugeeli sisältää kuitenkin myös “vanhan ajan särkylääkkeiksi” nimettyjä metyylisalisylaattia ja kamferia, jotka ovat suurina määrinä myrkyllisiä. Metyylisalisylaattia tuottavat monet kasvit, kuten metsätähti. Metyylisalisylaatti kuuluu salisylaattien kemialliseen ryhmään, jotka ovat salisyylihapon johdoksia. Tunnetuin salisylaateista on aspiriini eli asetyylisalisyylihappo. Metyylisalisylaattia käytetään ulkoisesti lihas- ja nivelkipujen hoitoon. Kun metyylisalisylaatti imeytyy kipualueelle, se metaboloituu salisyylihapoksi, jolla on kipua ja tulehduksia lievittävä vaikutus.

Kamferia saadaan luonnosta kamferipuusta, ja sitä voidaan valmistaa myös synteettisesti tärpättiöljystä. Kamferia on käytetty vuosisatoja lihaskipujen hoidossa. Iholle levitettynä kamferi saa ensin aikaan viileän tunteen, joka muuttuu ennen pitkää lämmön tunteeksi. Tämä johtuu siitä, että kamferi aktivoi ihon lämpötilasta vastaavia reseptoreita ja vilkastuttaa verenkiertoa.

Kipugeeliä käytetään paikallisesti kipeytyneelle alueelle

Kipugeelejä on tarkoitus käyttää kivun hoidossa väliaikaisesti. Kipugeeliä sivellään kipeytyneelle alueelle useita kertoja päivässä. Kipugeeliä voi myös käyttää ennen raskasta fyysistä ponnistelua ja urheilusuoritusta tai vasta rasituksen jälkeen. Kipugeeliä voi levittää esimerkiksi niskaan, hartioille, selkään, käsivarsiin, polviin, reisiin, sääriin ja jalkateriin. Kipugeeliä ei sen sijaan tulisi levittää limakalvoille tai rikkoutuneelle iholle, ja geelin joutumista silmiin on varottava. Kipugeeliä ei myöskään tulisi käyttää, jos on herkistynyt jollekin tuotteen ainesosalle.

Kylmägeeli soveltuu akuutisti kipeytyneen alueen hoitoon, sillä se viilentää kipeytynyttä aluetta ja laskee turvotusta. Lämpögeeli taas lämmittää ja rentouttaa vaivihkaa kipeytyneitä lihasjumeja ja auttaa parantamaan kipeän alueen verenkiertoa, mikä taas nopeuttaa maitohapon, nesteen ja kuona-aineiden poistumista lihaksista. Kylmä-kuumageeli yhdistää molemmat vaikutukset ja on näin ollen tehokas apu lihasten palautumiseen.

Myös hoitotyynyillä voi hoitaa kehon jumeja. Frantsila Paras Ystävä -hoitotyynyt soveltuvat erityisesti niska-hartia-alueen hoitoon. Hoitotyynyä voi käyttää sekä lämpimänä lihasjumien rentouttamiseen että kylmänä esimerkiksi venähdysten ja niveltulehdusten hoitoon. Frantsilan hoitotyynyissä on käytetty raaka-aineena luomukauraa, joka sitoo lämmön itseensä pitkäksi aikaa.

Tutustu Hyviksen koko kylmä- ja lämpöhoitotuotteiden valikoimaan!

Lähteet:
Apteekkari: Ruot­sin ap­tee­kit va­roit­ta­vat diklo­fe­naa­kin ym­pä­ris­tö­kuor­mas­ta
Verywell Health: 10 Things You Should Know About Voltaren Gel
Harvard Health: Rubbing it in
Yle: Kun nilkka nyrjähtää tai olkapäätä kolottaa – Kipugeeliä pintaan vai särkylääke suuhun?
WebMD: Camphor

Edellinen artikkeli

Krapula - kuinka se syntyy ja voiko sitä lieventää?

Seuraava artikkeli

Hoitotyynyn saloja ja suloja

Jätä kommentti

Huomioi, että luemme kaikki kommentit ennen julkaisua, koska haluamme pitää blogimme asiallisena.

Robottiesto: