Luonto tulee iholle – itsetehdyt kasvovedet villiyrteistä

Miten helppoa ja vaivatonta. Miten puhdasta ja hoitavaa....

Pari viime vuotta olen käyttänyt keväästä syksyyn vain ja ainoastaan itsetekemiäni kasvovesiä.

Ai miksikö? Siksi että voin. Ja siksi, että todella rentoudun ja nautin luonnossa oleilusta ja yrttien keruusta ja hyödyntämisestä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Ja ennenkaikkea siksi, että villiyrttien vaikutukset ovat erittäin hoitavia. Ihossa todella huomaa niiden vaikutukset! Itsetekemällä voin myös valita juuri minun ihoani hoitavat raaka-aineet ja vaihdella koostumusta ihoni tarpeiden mukaan.

Kasvovesien tekeminen ei oikeastaan voisi olla enää helpompaa. Jos et ole ennen tehnyt kotikosmetiikkaa, kasvovesistä on hyvä aloittaa. Tarvitset vain desin valitsemaasi tuoretta kasvia,desin puhdasta vettä, kattilan ja pienen lasipullon tai purkin. Et muuta.

Villiyrttejä kerätessä on muistettava, että kerätään vain kasveja, jotka varmuudella tunnistetaan. Tämä pätee myös kosmetiikan valmistukseen. Kasvupaikan puhtaus on myös oleellista samoin kuin kerättävien kasvien terveys. Punkin syömät tai härmän peitossa olevat kasvit sekä autotien varressa kasvavat kukkaset jätetään kaunistamaan ympäristöään ja keskitytään keräämään luontoa sieltä, missä se on puhdasta, raikasta ja elinvoimaista.

Kerätty kasvi kannattaa hyödyntää mahdollisimman pian keräyksestä, näin saadaan sen voima ja vaikutukset parhaiten hyötykäyttöön.

Omaan suosikkiini ruusukasvoveteen tarvitset siis desin ruusun terälehtiä. Käytän itse eniten punaista kurtturuusua, koska purppurainen väri jo itsessään on niin terapeuttinen ja kaunis. Mutta Suomen luonnonvaraisista ruusuista käy mikä vaan ruusulaji ja minkäväriset kukinnot tahansa.

Jo keräysvaiheessa kannattaa poistella kukinnoissa majailevat pikkuötökkäiset tai huuhdella terälehdet ennen kasvoveden valmistusta.

Puhdas lähdevesi on parasta, mutta olen itse tehnyt kasvovesiä myös ihan kraanavedestäkin. Vesi keitetään kiehuvaksi ja kaadetaan astiaan ( muovia kannattaa välttää ) terälehtien päälle. Tämän annetaan hautua puolisen tuntia tai enemmän. Joskus olen antanut hauteen olla huoneenlämmössä yönylikin, joten mitään hirmu tarkkaa hommaa tämä ei ole. Sitten vain siivilöidään lehdet pois ja purkitetaan lumoavan värinen ja tuoksuinen kasvovesi puhtaaseen, mielellään keitettyyn lasipulloon tai purkkiin. Käytän itse kosmetiikasta jääneitä lasisia pumppu-tai suihkepulloja.

Säilöntäainetta ei välttämättä tarvita. Itse teen yleensä kasvovedet näin simppelisti. Ilman säilöntä- ainetta kasvovesi säilyy jääkaapissa noin viikon verran. Halutessaan kasvoveteen voi lisätä tilkan luomu omenasiideri-tai viinietikkaa, e-vitamiinia ( nestemäistä tai avata yhden e-vitamiinikapselin) tai pari tippaa eteeristä öljyä. Nämä lisäävät kasvoveden säilyvyyttä ja myös hoitavuutta. Itsetehty kasvovesi säilytetään aina jääkaapissa, oli siinä säilöntäaineita tai ei. Viileänä se säilyy paremmin ja raikastaa ja virkistää kasvojen ihoa.

Jos ihosi on kovin kuiva, pari tippaa jotain kylmäpuristettua öljyä saa kasvovedestäsi vielä hoitavamman. Jojobaa, argan-ja viinirypäleensiemenöljyä on itse tullut kokeiltua. Tällöin täytyy vain ravistella pulloa hyvin ennen käyttöä.

Ruusukasvovesi tuntuu todella luksukselta iholla. Sen tuoksu avaa sydäntä, rentouttaa ja auttaa oivaltamaan oman kauneutensa. Ruusu soveltuu hyvin kuivalle ja kypsälle iholle. Ruusun sanotaan myös hoitavan hyvin couperosaihoa.

Suomen luonto on runsas ja kasvovesien raaka-aineita on tarjolla paljon erilaisiin tarpeisiin. Ruusun lisäksi suosittelen kokeilemaan kasvovesiä myös muista kasveista. Näin syksyllä ruusun lisäksi tarjolla on vielä siankärsämön kukintoja, nokkosta, poimunlehteä ja ainakin vadelman lehtiä.

Siankärsämö on tulehdusta hoitava ja sopiikin hyvin epäpuhtaalle iholle. Siankärsämön kukinnot kannattaa liottaa vedessä ennen kasvoveden valmistusta, koska pikkuötökät piiloutuvat kukintoihin todella taidokkaasti ja liottamalla saat ne irrottamaan otteensa kasvista. Siankärsämöä en suosittele mykerökukkaallergisille ulkoisestikaan.

Nokkosesta tehtyä kasvovettä kannattaa ehdottomasti testata! Sen tuoksu ja väri eivät ehkä ole hohdokkaimmasta päästä, mutta kun miettii kuinka paljon nokkonen sisältää mineraaleja ja hivenaineita, sen tehoaineet kyllä haluaa siirtää myös omalle iholleen. Nokkonen on parhaimmillaan keväällä, mutta sen uloimpia lehtiä voi huoletta käyttää kosmetiikan valmistukseen niin kauan kun ne ovat vihreitä ja terhakkaita. Nokkospuska on myös helppo niittää. Uutta, tervettä kasvustoa saa viikon parin päästä niittämisestä aina syys-lokakuulle asti.

Vadelmanlehtiä, joita voi vielä tähänkin aikaan syksystä löytää vihreinä ja hyväkuntoisina, poimitaan mieluiten niistä kasvustoista, jotka eivät tee marjaa. Vadelmanlehdistä tehty kasvovesi supistaa, uudistaa ja pehmentää ihoa.

Poimunlehti lupaa tarun mukaan ikuista nuoruutta! Lehdistä tehty kasvovesi sopii siis uudistamaan, virkistämään ja silottamaan ihoa. Erittäin suositeltava kypsälle iholle.

Tein itse erään huonosti ja liian lyhyesti nukutun yön jälkeen poimunlehtikasvovedellä korealaisen kosmetiikan suosimaa kerrostamista. Eli kasvovettä käsiin, taputtelu kasvoille. Pieni kuivahdus ja uusi satsi kasvovettä iholle ja taas toistetaan sama. Seitsemän kerran jälkeen en ollut uskoa ihoa samaksi. Iho oli paljon freesimmän, kimmoisamman ja kosteututumman näköinen ja tuntuinen. Oo, mitä taikaa luonnosta, ajattelin. Suosittelen kokeilemaan!

Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tai viitseliäisyyttä kerätä villiyrttejä itse, ei hätää. Luontaistuotekaupoista löytyy samoja raaka-aineita kuivattuna. 1-2 tl kuivattua yrttiä ja desi vettä suhteella tulee loistava kasvovesi myös kuivatuista aineksista.