Ponkalan Artesaanihunaja – mehiläistarhausta suurella sydämellä

Ponkalan Artesaanihunaja – mehiläistarhausta suurella sydämellä

Saara Aarnio

Hunaja on herkullinen asia. Mutta mistä se oikein tulee? Osallistuimme Ponkalan Artesaanihunajan Kummipesä 2018 -ohjelmaan ja vierailimme hunajan alkulähteellä Turengissa sijaitsevalla Ponkalan Artesaanihunajan mehiläistarhalla. Opimme yhtä ja toista mehiläistarhauksesta sekä hunajasta ihanalta tarhuripariskunnalta Erika ja Timo Ponkalalta.  

Luonnon hienoimpia tuotteita

Ponkalan Artesaanihunaja valmistaa rakkaudella, mehiläisten kanssa yhteistyössä tuotettua raakahunajaa. Jokainen erä tehdään käsityönä alusta loppuun asti Janakkalan kuntaan kuuluvassa Turengissa, Kanta-Hämeessä.

Ponkalan Artesaanihunajan erikoisuutena on valmistaa herkullista makuhunajaa. Tällä hetkellä valikoimasta löytyy kuusi mahdottoman hyvänmakuista vaihtoehtoa: kaakao-, matcha-, karpalo-, mustikka-, inkivääri- ja kurkumahunaja.

Pesillä riittää vilinää

Puemme yllemme valkoiset mehiläistarhurin vaatteet

Puemme valkoiset tarhurivaatteet yllemme ja seuraamme Timoa mehiläispesille. Valkoiset siksi, että mehiläiset eivät pidä mustasta ja tummista sävyistä. Heinäkuinen helle tuntuu tukalammalta, vaikka pesät sijaitsevatkin varjossa. Arvostettavaa, että Timo ja Erika tekevät tätä päivittäin – säällä kuin säällä.

Tutkiessamme pesää, Timosta huokuu paitsi kunnioitus mehiläisiä kohtaan myös rakkaus lajiin. Näille mehiläisille halutaan tarjota parhaat mahdolliset elinolot, ja hunaja tuotetaan ehdottomasti rakkaudella.

– Nyt on viides vuosi menossa. Jokainen kesä on erilainen eikä tällä alalla tule koskaan valmiiksi. Ehkä kymmenien vuosien päästä voi vasta sanoa tietävänsä mehiläistarhauksesta todella paljon, Timo kertoo. 

Nostelemme pesän kehiä tutkiaksemme pesän asukkaita ja aikaansaannoksia. Mehiläiset parveilevat ympärillämme. Kennot pullottavat hunajaa – mehiläiset ovat olleet ahkeria. 

Mehiläispesän kehä

– Siinä se nyt on! Timo huudahtaa innoissaan ja osoittaa isokokoista, maalipisteellä merkittyä mehiläistä. 

Työläisten, kuhnureiden, munien ja toukkien lisäksi pääsimme totta tosiaan näkemään oman pesämme emon, jota kansankielisesti kuningattareksi kutsutaan. Mahtavaa!

Mehiläispesän kuningatar eli emo

Kummipesä 2018

Kummipesä 2018 on ohjelma, jonka avulla kuka tahansa pääsee tutustumaan mehiläistarhaukseen ilman omaa kalustoa tai pesän hoitoon liittyviä velvollisuuksia. Palkinnoksi mehiläiskummit saavat herkullista hunajaa ja pääsevät halutessaan vierailemaan kummipesällään!

Hyvinvoinnin Tavaralon Kummipesä 2018 Limited edition -hunajaa sekä Ponkalan Artesaanihunajan makuhunajavaihtoehtoja

Olemme jo aikaisemmin tuoneet esiin halumme tukea lähi- ja pienyrittäjiä. Kummipesä 2018 onkin meille juuri sopiva tapa tutustua tuotteeseen ja tuottajiin verkkokauppaamme myyntiin tulevien tuotteiden takana.  

Timon mukaan Hyvinvoinnin tavaratalon jaokkeen emo oli "kovassa iskussa" ja sillä oli hyvä muninta käynnissä.

– Saadaan varmasti ensi kesäksi uusi pesä ja hunajaa oikein mukavasti. 

Mehiläisrodulla on väliä

Suomessa on useita eri mehiläisrotuja. Suurin osa tarhaa italialaista, jonka tunnistaa vaaleankeltaisista raidoista. Se tunnetaan kiltistä ja lauhkeasta luonteestaan. Italialainen kerää kohtuullisesti hunajaa, ja vaatii noin +15 asteen lämpötilan, jotta lähtee keväällä lentoon. 

Krainilainen on väritykseltään tummempi mehiläisrotu. Se lentää jo kymmenen asteen lämpötilassa ja kerää todella hyvin hunajaa. Krainilainen on kuitenkin parveiluherkempi kuin italialainen rotu. 

Ponkalan Artesaanihunajaa tänä kesänä valmistavat italialainen ja pohjolan tumma mehiläinen (Apis mellifera mellifera), joka tunnetaan myös nimellä pohjoismainen tumma mehiläinen tai musta mehiläinen. Pohjolan tumma on italialaista ja krainilaista vikkelämpi liikkeissään. Ensimmäinen 1700-luvulla Suomeen tullut mehiläisyhteiskunta oli pohjolan tummaa mehiläistä.

– Pohjolan tumma valittiin siksi, että saataisiin rotua säilymään. Sen pitäisi lisäksi pärjätä pienemmällä talviruoalla, jopa pelkällä hunajalla, Timo tarkentaa. 

Buckfast on Ponkalan Artesaanihunajan uusin rotu. Sen ei pitäisi olla niin parveiluherkkä kuin krainilainen ja muut rodut. Lounais-Englannissa Buckfastin luostarissa munkki Veli Adamin jalostama rotu on erittäin ahkera keräämään hunajaa. Buckfast-rodun työnjälkeä saadaan ihailla Ponkalan Artesaanihunajalla kuitenkin vasta ensi kesänä.

Timo ja Erika ovat ehtineet kasvattamaan myös uusia emoja omaan käyttöönsä. Ihmisen tekemän emokasvatuksen ansiosta voidaan vaikuttaa pesän aggressiivisuuteen. 

– Mehiläisillä on monenlaisia luonteita, Timo naurahtaa.

Mehiläisten hoitaminen on elämäntapa

Timo kokee, että mehiläisten hoitaminen on äärimmäisen mielenkiintoinen elämäntapa.

– Ei sitä muuten tekisi, jos siitä ei pitäisi.

Timo Ponkala esittelee Hyvinvoinnin Tavaralon Kummipesä 2018 -mehiläispesää

Kiinnostus mehiläistarhaukseen lähti aikoinaan Erikan työkaverin kautta, jolla oli muutama mehiläispesä itsellään. Pariskunta kävi yhdessä teoriakurssin ja Timo jatkoi harrastusta Etelä-Suomen Mehiläistarhaajien alkeiskurssilla. Tässä vaiheessa heillä oli kotonaan yksi pesä, jonka avulla Timo harjoitteli kurssilla oppimaansa. Lopulta pesä jaettiin kahteen, joista molemmat talvehtivat onnistuneesti. Tällä hetkellä Ponkalan Artesaanihunajalla on kaikkiaan 28 pesää. 

– Tavoitteena olisi saada talvehtimaan 40 pesää, Timo ynnää. 

Timon mukaan hunajaa tulee huonona vuotena pesää kohden noin 10 kg ja hyvänä vuotena jopa 100 kg.

– Jos tulee yli 60 kg per pesä, tarhaaja on tyytyväinen. Veikkaamme, että pääsemme tänä vuonna yli 1000 kilon. Jos saamme ensi kesäksi 35-40 pesää, puhutaan jo paljon suuremmista hunajamääristä.

Hunaja irtoaa linkoamalla

Pesävierailun jälkeen pääsemme näkemään – itseasiassa myös kokeilemaan, miten hunaja saadaan siirrettyä oikeaoppisesti kennoista keräysastiaan. Saavumme takaisin perheen pihapiiriin ja siirrymme nykyään tuotantotilana toimivaan, 1800-luvulla valmistuneeseen rakennukseen. Pienellä pöydällä odottaa herkullinen valikoima makuhunajapurkkeja, niiden seurana pilkottua vesimelonia, keksejä ja kahvia. Huoneen yhdellä seinustalla on teräksinen teollisuuslavuaari, sen päällä hunajaa pullollaan olevia mehiläispesän kehiä. Nurkassa seisoo teollisuussentrifugi.

Erika Ponkala leikkaa mehiläiskehän mehiläisvahalla peitetyt kennot auki

– Hunaja irrotetaan kennoista linkoamalla. Aluksi kehät kuoritaan mehiläisvahasta "veitsellä" ja "haarukalla", jonka jälkeen hunaja pääsee valumaan ulos kennoista. Sitten ne lingotaan sentrifugilla. Sentrifugista hunaja lasketaan karkean siivilän läpi pakkausastiaan, josta hunaja annostellaan joko uudelleen siivilöitäväksi tai suoraan lopulliseen purkkiinsa. Kaikki muu, paitsi linkous tehdään käsityönä. Ennen teollisuussentrifugia, myös linkous tehtiin käsin kammettavalla lingolla, Erika esittelee tottuneesti tuotannon loppuvaihetta.

Tuoretta hunajaa valuu sentrifugista keräysastiaan

– Niin sanottua tarhurin hunajaa ei siivilöidä hienosiivilän läpi ollenkaan, vaan sitä seisotetaan ja pinnalle nousseet roskat kuoritaan pois. Tarhurin hunaja on kiteisempää hunajaa. Sitä käytetäänkin myös ymppihunajana hienokiteisen hunajan joukossa, jolloin juoksevampi hunaja saa kidemallin sen kautta. Näin saadaan juuri halutunlaista tavaraa.

Monenlaista hunajaa

Erikan mukaan suomalainen hunaja kiteytyy hyvin, eikä täysin juoksevia hunajia oikeastaan ole.

– Horsmahunaja on ehkä juoksevinta. Ulkomailla esimerkiksi akaasia aiheuttaa ulkomaisen hunajan juoksevuuden. 

Juoksevatkin hunajat kuitenkin kiteytyvät, kun kiteytymisen aika koittaa. Erika kertoo, että kiteytyminen tekee maun miedommaksi.

– Hamstratkaa hunajaa tuoreena kesällä ja laittakaa se juoksevana pakkaseen. Pakastaminen hidastaa kiteytymistä, eikä hunaja jäädy tönköksi, vaan pakastimesta voi hakea koska tahansa juoksevaa hunajaa. 

Ponkalan Artesaanihunaja on monikukkahunajaa. Sen näkee jo katsomalla kehien erivärisiä kennoja. Timo ja Erika ovat suunnitelleet jossain vaiheessa panostavansa lajihunajan valmistamiseen.

– Silloin pesät viedään esimerkiksi puolukka-alueelle puolukan kukinnan ajaksi, jolloin mehiläiset keräävät pääasiassa pelkästään puolukan siitepölyä.

Eri kukat vaikuttavat hunajaan hieman eri tavalla. Esimerkiksi rypsin siitepöly tekee hunajasta nopeasti kiteytyvää, voikukka antaa hunajalle kirkkaankeltaisen värin, apila puolestaan vaaleamman.

– Jokainen erä on erilainen, Erika toteaa.

Herkulliset, maistuvat makuhunajat

Erika maistattaa meillä eri makuhunajavariaatioita. Pääsemmepä makustelemaan jopa juuri kennosta lingottua hunajaa. Sen tuoreemmaksi ei hunaja enää muutu.

Ponkalan Artesaanihunajan makuhunajavaihtoehtoja

Makuhunajat maistuvat uskomattoman hyviltä! Erikan suosituksesta kokeilemme kaakaohunajaa kahvin joukkoon ja hämmästymme, miten herkulliseksi se kahvin muuttaa. Aivan kuin hyvin valmistettua wienerkahvia joisi. 

– Makuhunajat tehdään vaaleasta hunajasta, jotta mausteet saadaan maistumaan juuri sopivasti. Käytämme maustamiseen luomumausteita sekä kotimaisia marjoja. Kaiken on oltava mahdollisimman puhdasta.

Erikan mukaan tuotekehitys on äärimmäisen mukavaa ja uusia ideoita tulee jatkuvasti lisää.

– Tuotteillamme on terveyspointti, mutta tavoitteena on myös luoda tasapainoinen maku. Reseptit on pitkään hiottu, jotta maku on saatu balanssiin. Näitä on oikeasti kiva myydä, kun kaikki maistuvat niin hyvältä!

Erika ja Timo Ponkala sekä Hyvinvoinnin Tavaratalon Kummipesä 2018 Limited edition -raakahunajaa

On kotiinlähdön aika. Olo on rentoutunut ja innostunut. Arvelen, osaanko tuoda blogiartikkeliin sitä mehiläistarhauksen iloa, onnea, rakkautta ja intohimoa, mitä Ponkalan Artesaanihunajalla pääsimme todistamaan. 

En malta odottaa, että hunajat tulevat myyntiin kauppaamme. Ostan mukaani jo tässä vaiheessa pari purkkia: toisen inkiväärihunajaa ja toisen mustikkahunajaa.


P.S. Nyt pääset maistelemaan Ponkalan tuotteita myös itse! Tutustu makuhunajavalikoimaan tästä.

P.P.S. Löydät valikoimastamme myös ehtaa Hyvinvoinnin Tavaralon Hyvis Hunajaa!

Hyvinvoinnin Tavaratalon Kummipesä 2018 Limited edition -hunajaa

Kuvat: Miikka Laukkanen


Mehiläisten hoito pähkinänkuoressa

Päivän aikana opimme, että mehiläisten hoito on käytännönläheistä järkipuuhaa. Alle on koostettu palanen mehiläisten ja mehiläistarhurin vuodesta.

1. Keväällä ulkoilman lämmetessä, mehiläiset lähtevät puhdistuslennolle pitkän talven jälkeen. 

2. Ensimmäisen tärkeän siitepölykasvin, pujon kukkiessa mehiläiset alkavat aktiivisesti kerätä siitepölyä. Tässä vaiheessa tehdään ensimmäiset punkkien torjunnat. Varroapunkit vaivaavat mehiläispesiä kautta maailman. Ne munivat kuhnurin peittosikiöön ja vaurioittavat sitä sekä aikuisia mehiläisiä. Australia oli pitkään varroavapaa maa, mutta nykyään sieltäkin on löydetty tätä viheliäistä punkkilajia. Ahvenanmaa on tällä hetkellä Suomen ainoa virallisesti varroavapaa alue. Punkkien torjunta kuuluukin nykyään tärkeimpiin mehiläistarhauksen hoitovaiheisiin.

3. Emon aloittaessa kevään ensimmäiset muninnat, on tärkeää seurata mehiläisten ruokavarastoa, sillä tässä vaiheessa ruoankulutus merkittävästi lisääntyy. Lisäravinnoksi annetaan tarvittaessa marsipaanilevyä muistuttavaa sokerimassaa.  

4. Voikukan kukkiessa, ollaan niin sanotusti turvallisilla vesillä. Voikukan ansiosta mehiläiset saavat varmasti ruokaa luonnosta ja niiden tuottamat hunajamäärät kasvavat.  

5. Eräs tärkeä seikka mehiläistarhauksen onnistumisen kannalta on parveilukäyttäytymisen tunnistaminen ja hallitseminen. Parveilu on mehiläisen luontainen keino selviytyä pesän täyttyessä mehiläisyhdyskunnasta. Parveilukäyttäytymisen tavoitteena on viedä vanha emo pois pesästä ja rakentaa uusi pesä toiseen paikkaan. Parveilukuume ei herää emolla, vaan lentomehiläisillä eli työläisillä ja kuhnureilla. 

Parveilukäyttäytymisen ensimerkkejä ovat pesän sisälle muodostuneet emokennokupit, jotka poikkeavat ulkonäöltään työläis- ja kuhnurimunintakennoista. Parveilukuumeen aiheuttamana emo munii emokennokuppiin ja pesässä aletaan kasvattamaan uutta emoa. Mikäli havaitaan, että emokennokuppiin on munittu, tehdään harhautus eli siirretään vanha emo sekä osa lentomehiläisistä uuteen pesälaatikkoon. Uudessa pesässä on oltava myös siitepölyä, ruokaa ja munintatilaa, jotta emo ja mehiläiset kotiutuvat sinne ja harhautus onnistuu. Kun parveilukuumeiset lentomehiläiset lentävät vanhaan pesäänsä ja huomaavat emon puuttuvan, ne alkavat kasvattaa uutta emoa vanhan tilalle. Näin parveilu on tehty hallitusti. 

6. Kesän aikana mehiläisiä hoidetaan lähinnä antamalla niille lisätilaa, sillä mehiläisyhdyskunta kasvaa hurjaa vauhtia. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien pesälaatikoiden kasaamista täyttyneen pesän päälle. Kymmeniä tuhansia mehiläisiä sisältävässä pesässä laatikoita saattaa olla lopulta päällekkäin jopa seitsemästä yhdeksään kappaletta. 

7. Heinäkuun loppupuolella on aika kerätä sato pois. Sadon kerääminen ajoittuu siis siihen hetkeen, kun mehiläiset siirtyvät hunajaa tuottavasta vaiheesta sitä kuluttavaan vaiheeseen. 

8. Hunajan keräämisen jälkeen pesälaatikkotorni supistuu yhteen tai kahteen laatikkoon. Tässä vaiheessa on aika aloittaa talviruokinta. Talviruokinnassa käytetään 60-prosenttista sokeriliuosta. Kuivasokeria talviruokinnan aikana kuluu noin 12–15 kg. Sen avulla mehiläiset pärjäävät hienosti kevääseen asti.

9. Joulukuun alussa tehdään vielä yksi punkintorjunta, jonka jälkeen mehiläisten annetaan olla rauhassa kevään puhdistuslentoon saakka.

Tähän liittyvät tuotteet

Ponkalan Matchahunaja
Ponkalan Matchahunaja
Ponkalan Matchahunajasta saat vihreää voimaa ja tasapainoa arkeen. Olisiko jo aika kokeilla matchalattea? Vai nautitko mieluummin matchan antioksidantit kasvonaamiona? Ponkalan matchahunaja sopii moneen. Mikä ihmeen matcha? Matcha on hienojakoista varjossa kasvanutta seremoniateetä, jota pidetään arvossa erityisesti Japanissa. Tässä hunajassa mieto vihreän klorofyllin raikkaus kietoutuu pehmeän silkkiseen hunajan makeuteen. Nauti matchahunaja näin Kun makeutat teesi matchahunajalal, lisää hunaja vasta juomalämpöiseen veteen. Testaa hunajaa erilaisissa jälkiruoissa sekä kastikkeissa. Maistuisiko se kuuluisa matchalatte? Matchalatte Matchalattea saat, kun vaahdotat haluamasi maitoa ja lisäät matchahunajaa. Reseptistä poiketen, et tarvitse muita makeutusaineita. Hunajaa iholle ​Matchahunaja sopii myös kasvonaamioksi rauhoittamaan tulehdusta ja pitämään ihosi nuorekkaana. Vihreä matcha rauhoittaaa kehoasi, niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Säilytä hunaja huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys kuivassa ja viileässä. Muistutus Muistathan, että hunaja soveltuu vain yli 1-vuotiaille. Ponkalan artesaanihunaja Yhteistyössä kotoperäisten tummien mehiläisten kanssa Erika ja Timo Ponkala valmistavat pieniä eriä aromikasta hunajaa. Käsityönä valmistetut makuhunajat saavat makunystyrät riemastumaan. Vaikeinta on oikeastaan löytää oma suosikki kaikkien huippuyhdistelmien joukosta! Ponkalan artesaanihunajat ovat puhtaita ja vivahderikkaita sekä erittäin pehmeitä.
8.00 €

Edellinen artikkeli

"Täistä eroon etikalla" – ja muita luonnonmukaisia keinoja täiden häätöön

Seuraava artikkeli

Helppo ananasmehukuuri

Jätä kommentti

Huomioi, että luemme kaikki kommentit ennen julkaisua, koska haluamme pitää blogimme asiallisena.

Robottiesto: