Rautainen vastustuskyky torjuu flunssaa

Heli Koskinen 24. tammikuu 2020

Flunssapöpöt jylläävät talvikuukausina armottomasti, ja flunssa on kaatanut monet sängynpohjalle köhimään ja niistämään. Vastustuskyvyn tukeminen flunssakauden aikana on erityisen tärkeää, jotta parhaimmassa tapauksessa välttyisi kokonaan flunssalta tai ettei joutuisi pitkittyneeseen flunssakierteeseen. Flunssalta voi suojautua parhaiten tukemalla vastustuskykyä terveillä elämäntavoilla ja hyvällä käsihygienialla. Ravintolisistä ja luontaistuotteista voi myös saada kättä pidempää flunssaa vastaan.

Kuinka flunssa tarttuu?

Aikuinen sairastaa vuodessa keskimäärin 2-4 flunssaa ja lapset tätäkin useammin, sillä lasten immuunijärjestelmä on vasta kehittymässä. Päiväkodit, koulut ja työpaikat ovat otollisia paikkoja flunssavirusten leviämiselle, sillä niissä ihmiset pakkautuvat samoihin tiloihin ja ovat enemmän toistensa kanssa tekemisissä. Flunssaviruksia on myös liikkeellä yli sata, joten yhden flunssan sairastaminen ei valitettavasti suojaa uudelta, ja uusi flunssa voi iskeä heti edellisen perään. Flunssaviruksen tyyppi vaikuttaa myös flunssan kestoon.

Flunssavirukset tarttuvat joko kosketus- tai pisaratartuntana, kun virus pääsee kosketuksiin nenän limakalvojen kanssa. Pisaratartuntana flunssa tarttuu ilmateitse, kun flunssavirusta kantava ja lähietäisyydellä oleva henkilö esimerkiksi aivastaa tai yskii muita päin. Flunssavirus on helppo saada myös esimerkiksi ovenkahvoista, hanoista tai portaiden kaiteista. Pöpöt pääsevät kulkeutumaan sutjakkaasti nenän limakalvoille, jos sattuu tällaisen kontaktin jälkeen koskemaan kasvojaan. Flunssavirukset elävät tällaisilla pinnoilla muutaman tunnin.

Flunssan iskemisen voi siis yrittää välttää pesemällä käsiä ja välttämällä kasvojen koskettelua. Kriittisimmät hetket pöpöjen leviämiselle, eli myös otollisimmat hetket käsienpesulle, ovat ennen ruokailua, vessassakäynnin ja niistämisen jälkeen sekä kun tulee ulkoa sisälle. Käsien pesuun riittää lämmin vesi ja saippua. Käsidesiä ei suositella, sillä se tappaa myös hyvät pöpöt iholta.

Toisin kuin yleensä luullaan, vilustuminen ei itsessään aiheuta flunssaa, mutta elimistöä stressaavana tekijänä se voi heikentää vastustuskykyä ja näin välillisesti vaikuttaa flunssan syntyyn.

Terveet elämäntavat ylläpitävät vastustuskykyä

Ihmisen vastustuskyky on osittain synnynnäistä ja osittain elimistön oppimisen tulos, kun elimistö altistuttuaan erilaisille taudinaiheuttajille kehittää niille myös vastustuskyvyn. Sairastumisherkkyydessä onkin yksilöllisiä eroja, mutta vastustuskykyyn voi myös vaikuttaa paljon elämäntavoillaan.

Vastustuskyvystäsi voit pitää huolta seuraavilla keinoilla:

Riittävä uni: Elimistö tarvitsee tarpeeksi unta ja lepoa toimiakseen kunnolla. Pitkään jatkuessaan unen puute taas alentaa vastustuskykyä. Univajeen seurauksena elimistön immuunijärjestelmä ei pysty tuottamaan tarpeeksi vasta-aineita infektioiden torjumiseksi.
Fyysisen kuormituksen ja palautumisen tasapaino: Hyvä yleiskunto tukee vastustuskykyä, ja yleiskunnosta huolehtiminen pienentää sekä riskiä sairastua flunssaan että flunssan kestoa. Säännöllisen liikunnan lisäksi elimistö tarvitsee myös riittävästi palautumista liikuntasuorituksista. Elimistöön voi liiallisen treenaamisen seurauksena jäädä stressitila päälle, mikä taas syö vastustuskykyä.
Terveellinen ja monipuolinen ravinto: Suolisto kattaa jopa 70 % ihmisen vastustuskyvystä. Suoliston kunnosta voi pitää huolta syömällä monipuolisesti kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljatuotteita ja hapatettuja maitotuotteita. Punaista lihaa, sokeria ja kovia maitorasvoja tulisi välttää, sillä ne lisäävät huonojen suolistobakteerien määrää.
Stressin välttäminen: Liika stressi madaltaa kynnystä sairastua, sillä se vaikuttaa immuunijärjestelmän solujen toimintaan. Stressi voi alentaa vastustuskykyä myös välillisesti esimerkiksi uniongelmien aiheuttaman univajeen myötä.
Tupakoinnin ja alkoholin välttäminen: Tupakointi heikentää keuhkojen toimintaa, jolloin elimistön on vaikeampi taistella pöpöjä vastaan. Alkoholi taas hidastaa aineenvaihduntaa ja madaltaa elimistön kykyä torjua flunssatartuntaa.

Vastustuskykyä voi tukea ravintolisillä ja luontaistuotteilla

Vastustuskykyä voi myös terästää tietyillä ulkoisesti otettavilla tuotteilla. Sinkin, C-vitamiinin ja echinacean eli punahattu-uutteen on todettu olevan hyödyllisiä joko flunssan ehkäisyssä, hoidossa tai molemmissa.

Sinkki: Tutkimuksissa on todettu, että sinkki auttaa ehkäisemään flunssaa sekä lyhentämään flunssan kestoa keskimäärin kolmella päivällä. Sinkin käyttö on kuitenkin aloitettava heti, kun flunssan oireet alkavat, ja viimeistään 24 tunnin kuluttua ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta. Sinkkiä on myös otettava tarpeeksi, eli 80–100 mg päivässä. Sinkki tulee myös ottaa suussa liukenevassa muodossa, sillä toimiakseen flunssan hoidossa sinkin on saatava vaikuttaa nielun limakalvoilla. Suosi siis imeskelytabletteja tai sinkkisuihkeita. Sinkin eri muodoista sinkkiasetaatti on paras vaihtoehto.
C-vitamiini: C-vitamiinin tehosta flunssan ehkäisyssä ja hoidossa on heikompaa näyttöä, mitä sinkin. Flunssan aikana syöty C-vitamiini voi kuitenkin lyhentää taudin kestoa. C-vitamiinia tulee tällöin syödä 6 mg päivässä. C-vitamiinin voi syödä tavallisina tabletteina tai poretabletteina, sillä ne vaikuttavat vatsan ja verenkierron kautta.
Echinacea: Echinacea eli punahattu-uute on monelle tuttu A. Vogelin Echinaforce -flunssalääkkeestä. Echinaforce on perinteinen kasvirohdosvalmiste, jonka lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on luokitellut vuodesta 2018 alkaen itsehoitolääkkeeksi. Echinacea auttaa ennaltaehkäisemään flunssaa ja lyhentämään flunssan kestoa, ja sen teho perustuu elimistön oman puolustusmekanismin aktivointiin. Echinacea toimii parhaiten, jos vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi stressin seurauksena. Echinaceaa sisältäviä tuotteita on saatavilla imeskelytabletteina, purutabletteina, suusuihkeina sekä tippoina. Kauneus ja terveys -lehti valitsi juuri A. Vogelin Echinacea -purutabletin vuoden flunssatuotteeksi.