Antioksidanttiklinikoiden perustajan, erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan kirja "Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla" käsittelee hengitysteiden sairauksia, syitä niiden takana sekä miten hengitysteiden sairauksia hoidetaan ravitsemushoidolla.
Astma – maailman yleisin krooninen sairaus
Nykyään lähes kaikki johtavat tutkijat ovat sitä mieltä, että astma on krooninen sairaus, jossa tyypillistä on keuhkoputkien limakalvon tulehdus. Arviolta 300 miljoonaa ihmistä maailmalaajuisesti sairastaa astmaa. Monet asiantuntijat pitävät astmaa autoimmuunisairauksiin kuuluvana, kuten tyypin I diabetesta. Autoimmuunisairauksissa on kyse vakavista immuunipuolustusjärjestelmän häiriöistä ja erityisesti monien pienoisravintotekijöiden puutostiloista. Suomessa ravitsemushoitoihin perehtyneet lääkärit ovat jo vuodesta 1980-lähtien panostaneet pienoisravintotekijöiden (mm. vitamiinit, hiven, -ja kivennäisaineet, rasvahapot) laboratoriotasemittauksiin ja niiden perusteella annettavaan lääkitykseen.
Limakalvojen ongelma
Useimmilla astmapotilailla oireita antavat sekä ruoansulatuskanava että hengitystiet. Suolistossa on monioireinen ja mutkikas bakteereiden ja muiden mikrobien ekosysteemi, joka aiheuttaa sairauksia suolistossa, mutta vaikuttaa rinnakkain myös hengitysteihin. Suun mikrobeja on tunnistettu vain murto-osa, ehkä noin 1 000 erilaista pieneliötä. Niistä suuri osa pääsee leviämään myös hengitysteihin.
Astman oireet
Astman pääoireet ovat yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Oireena voi olla pelkkä pitkään jatkunut yskä. Aikuisiässä hengitystieinfektion jälkeen alkava astma on usein krooninen sairaus, joka tarvitsee pitkään lääkehoitoa. Taudin alkuvaiheessa on todettavissa keuhkoputkien pintakerroksen tulehdus. Tyypillinen sairauden aiheuttama muutos on hengitysteiden limakalvon voimakas turvotus ja pylväsmäisten epiteelisolujen irtoaminen. Kun tulehduksen aiheuttamat vauriot laajenevat, värekarvallisten solujen rakenteet muuttuvat ja niiden toimintateho heikkenee. Pitkään jatkunut krooninen tulehdus johtaa keuhkoputkien pysyviin rakennemuutoksiin. Silloin epiteelin alla oleva tyvikalvo ja sileä lihas paksunevat ja seurauksena on keuhkoputkien jäykistyminen ja pysyvä vaurio.
Joidenkin ravintoaineiden vaikutuksia astman hoidossa:
- Probioottien (erityisesti ihmisperäisten) vaikutuksesta hengitystieinfektioiden ja suun alueen infektioiden osalta näyttö on lupaavaa ja tutkimusalue varsin kiehtova
- Infektiotautien aikana seerumin magnesiumpitoisuus pienenee. On olemassa viitteitä siitä, että magnesiumin puute olisi yhteydessä astmaan ja muihin allergisiin tauteihin. Tällöin magnesiumin anto on vähentänyt veren histamiinipitoisuutta, joten magnesiumin voidaan sanoa toimivan antihistamiinisena tekijänä
- Kaliumin puute voi aiheuttaa allergisia reaktioita
- Eräs viime vuosikymmenien aikana paljon tutkittu reaktiivisen typen yhdiste on typpioksidi. Se laajentaa tehokkaasti verisuonia ja sitä voidaan kutsua elimistön omaksi ”nitroksi”.Typpioksidin tuotantoa lisää merkittävästi aminohappo arginiini ja sitä lähellä oleva aminohappo sitrulliini, jotka molemmat latautuvat verisuonten sisäkerrokseen. Arginiini-Sitruliini yhdistelmä tuottaa tehokkaasti typpioksidikaasua, joka vapautuessaan laajentaa verisuonia. Astmassa typpioksidi helpottaa hengitysteiden kouristelua ja sen arvellaan laajentavan hengitysteitä merkittävästi.