Luustosta
Luustomme on elävää kudosta, joka on kovaa, mutta silti huokoista. Kovuus tulee luussa olevasta kalsiumhydroksiapatiitista. Luussa on sekä epäorgaanisia että orgaanisia osasia. Epäorgaanisia mineraaleja on noin kaksi kolmannesta ja yksi kolmannes orgaanisia osia, jotka ovat suurimmalta osin kollageenia. Soluja luussa on hyvin vähän, mutta koska niitä kuitenkin on, tarvitsee luusto ravintoa ja happea, joita verisuonet kuljettavat.
Luu itsessään ei tunne kipua, mutta sen ympärillä on luukalvoa, jossa kipuaistimusta tuntuu. Esimerkiksi luun murtuessa kipu tuleekin kyseisen luukalvon vahingoittuessa, sekä poikki mennyt luu saattaa painaa muihin kehon osasiin aiheuttaen kipua.
Aikuisella on 206 luuta. Luukudos muuttuu koko ajan sen ollessa elävää kudosta ja se uusiutuu läpi elämän. Luut uusiutuvat luuta hajottavien solujen, osteoklastien sekä luuta muodostuvien solujen, osteoblastien kanssavaikutuksesta. Iän karttuessa osteoklastit toimivat tehokkaammin kuin osteoblatit ja luiden massa alkaa pienentyä hitaasti, noin 0,5% vuosivauhtia.
Luuston rakennusaineet
Luustomme tarvitsee kalsiumia luuston rakentamiseen, mutta vaikka keho saisi tarvittavan määrän kalsiumia ravinnosta, se ei itsessään riitä luuston rakentamiseen. Kalkin kaverina toimivat D-vitamiini (D3) ja K-vitamiini (K2).
D-vitamiinin tehtävänä on sekä kuljettaa kalkki luustolle että imeyttää se ja K-vitamiini taas kiinnittää sen luustoon. Luuston heikkenemistä on siis myös paljon maissa, jossa käytetään paljon maitotuotteita, koska kalsiumia saadaan tarpeeksi, mutta se ei pääse perille.
Kalsiumista
Kalsium, eli kalkki on kivennäisaine, jota elimistö tarvitsee luuston toiminnan yläpitämisen lisäksi myös nestetasapainon säätelyyn, sekä sydämen ja hormonien toimintaan. Kalsiumin parhaat lähteet ovat maitotuotteet ja juusto. Myös tummanvihreissä lehtivihanneksissa on kalsiumia, esimerkkinä chlorella ja spirulina superfoodien puolelta ja perus lehtikaali ja persilja päivittäistavarakaupan puolelta. Kalsiumin saantisuositus on 800 mg / vrk. Raskaana oleville ja imettäville suositus on 900-1200 mg / vrk.
D-vitamiinista
Rasvaliukoinen D-vitamiini on hyvin tärkeä ihmiselle. Se osallistuu niin luuston muodostumiseen kuin kalsiumaineenvaihduntaan, mutta näiden lisäksi mm. kasvuun ja fosforiaineenvaihduntaan. D-vitamiinin paras lähde on aurinko kesäisin. Ravinnosta sitä saa esimerkiksi kalasta (parhaimmat kuha ja siika), kalaöljyistä, ja nestemäisistä maitotuotteista. Viralliset saantisuositukset vaihtelevat eri ryhmillä ja suosituksia pidetään yleisesti liian pieninä, suositukset ovat: aikuiset 7,5 µg/vrk, lapset 2 ikävuoteen asti 10 µg/vrk, lapset yli 2v 7,5 µg/vrk, yli 60-vuotiailla 20 µg/vrk, raskaana olevilla ja imettävillä 10 µg/vrk.
K-vitamiinista
K-vitamiinin tehtävä luuston hyvinvoinnin takaamisen lisäksi on edistää veren normaalia hyytymistä. Luonnolliset K-vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään, K1- ja K2-vitamiineihin. K1-vitamiinia saa parhaiten lehtikasviksista. K2-vitamiinia saa mm. maksasta ja kananmunista sekä keho tuottaa sitä itse. Virallisia saantisuosituksia K-vitamiinille ei ole, mutta veren hyytymiseen tarvitaan tutkimusten mukaan 1 µg K-vitamiinia painokiloa kohden ja taas luuston normaalia toimintaa varten 45 µg päivässä.
Avuksi lisäravinteet?
Luuston hyvinvointiin on jonkin verran tuotteita, jossa kaikki nämä kolme luustolle niin tarpeellista ainetta yhdistyvät.
Kaikki valikoimamme kalkkia sisältävät tuotteet löydät täältä. D-vitamiinia sisältävät löydät täältä. K-vitamiinia sisältävät löydät täältä.
Miten sinä huolehdit luustosi hyvinvoinnista?
Alunperin julkaistu 17.1.2014 Hyvinvoinnin vanhassa blogissa.