Suklaata rouhittuna

Hyvä, paha suklaa

Kun mainitaan suklaa, tulee suomalaisille lähes poikkeuksetta ensimmäisenä mieleen Fazerin sininen, mikä meidän useimpien mielestä onkin herkullinen tai jopa herkullisin perinteinen valinta, jos suklaanhimo iskee. Kuitenkin pikku hiljaa päätään nostaa myös raakasuklaa ja tätä ennen tulleet erilaiset makusuklaat; löytyy suolalla maustettua, pähkinää sisältävää, marjoja ja keksejä sekä karkkia sisältäviä suklaita. On tummaa suklaata, on maitosuklaata, valkosuklaata jne.

Kaikki nämä suklaat luokitellaan nautintoaineiksi sekä ruoaksi ja näiden perusta valkoista suklaata lukuun ottamatta on kaakaopavuista jauhettu kaakaojauhe, johon muita aineita lisätään. Sellaisenaan suklaata syödään paljon, mutta koko ajan sen käyttöä lisätään erilaisessa ruoanlaitossa, kuten makeisten valmistuksessa. Lisäksi suklaata käytetään ulkoisesti mm. naamioina.

Perinteisiä suklaita alkaa olemaan hyvin myös luomulaatuisina, jolloin on mahdollista saada hieman vähemmän prosessoitua suklaata. Näihin käytetään yleisesti kokonaan jotakin muuta makeuttajaa, kuin perinteistä valkoista sokeria, kuten ruokosokeria, intiaanisokeria, kookossokeria, siirappeja jne. Maito näistä suklaista on jätetty kokonaan pois, se on vaihdettu luomumaitoon tai erikoismaitoon, kuten riisimaito, soijamaito jne.

Tumma suklaa
Tumma suklaa on perinteisesti koostettu kaakaopavusta tehdystä massasta, kaakaovoista sekä valkoisesta sokerista. Kaakaon määrä tummassa suklaassa on vähintään 45% ja siitä enemmän. Kaakaon oma maku maistuu tummassa suklaassa voimakkaasti, joten suklaan maku on karvas ja kitkerän omainen. Tumman suklaan valmistuksessa kaakaon hyvät ominaisuudet, kuten hyvät ravintoaineet menevät hukkaan, koska suklaan valmistuksen aikana se kuumennetaan kovissa lämpötiloissa (yli 100 astetta), jolloin ravinteet kuolevat. Tumma suklaa on hyvin tumman ruskean väristä. Riippuen kaakaojauheen määrästä väri vaihtelee.

Maitosuklaa
Maitosuklaa valmistetaan muutoin samalla tavalla, kuin tumma suklaa, mutta massaan lisätään joko maitoa tai maitojauhetta. Maitosuklaassa tulee olla vähintään 25% kaakaon kuiva-aineita ja 14% maidon kuiva-ainetta, jotta sitä voi kutsua maitosuklaaksi (Euroopan unionin alueella). Maitosuklaa on tummaa suklaata vaaleamman ruskeaa ja väri vaihtelee kaakaon sekä maidon määrän mukaan.

Vaalea maitosuklaa
Vaalea maitosuklaa valmistetaan samalla tavoin, kuin maitosuklaa, mutta kaakaon kuiva-aineita tulee olla enää vain 20% ja maidon kuiva-aineita vähintään 20% (Euroopan unionin säädös).

Valkoinen suklaa
Valkoisen suklaan valmistus eroaa muista perinteisistä suklaista, eikä siihen käytetä kaakaomassaa lainkaan, vaan kaakaovoita. Kaakaovoin lisäksi valmistukseen käytetään perinteisesti valkoista sokeria sekä maitojauhetta tai maitoa. Valkoisen suklaan reunaehdot Euroopan unionin alueella ovat 20% kaakaovoita ja vähintään 14% maidon kuiva-ainetta. 

Raakasuklaa
Raakasuklaan valmistus eroaa perinteisistä suklaista siten, ettei valmistuksen aikana ainesosia kuumenneta yli 45 asteen, jolloin kaakaomassan hyvät ravinteet säilyvät. Raakasuklaan valmistuksessa käytetään aina prosessoimattomia raaka-aineita ja näiden joukkoon kuuluu usein superruoiksi kutsuttavia raaka-aineita. Raakasuklaan valmistus aloitetaan samoilla raaka-aineilla, kuin perinteisenkin suklaan, eli kaakaopavusta, joko jauheena tai massana ja tämän kanssa nesteenä käytetään joko perinteisestä suklaasta tuttua kaakaovoita tai kookosöljyä. Voi ja öljy ovat niin ikään kylmäpuristettuja, jolloin ravinteet ovat säilyneet, kuten kaakaopavuistakin tehty massa tai jauhe on säästynyt alusta asti kuumennukselta. 

Suklaan käyttö ulkoisesti
Suklaata käytetään myös paljon kosmetiikassa, niin voiteiden, naamioiden, puhdistusaineiden ja monen muun ainesosana. Hoitoloissa tehdään suklaahoitoja, jotka sisältävät esimerkiksi suklaanaamion, suklaamoussen, suklaa/kaakaouutetta, kaakaovoita, suklaakuorintaa jne. tai vaikkapa yhdistettynä nämä kaikki! Ulkoisesti käytettynä suklaa suojaa ihoa flavonoideillaan sekä perhmentää ja heleyttää ihoa. Suklaan yleisesti sanotaan edistävän serotoniinin sekä endorfiinien tuotantoa, näin tapahtuu myös ulkoisessa käytössä. Suklaassa on myös kaakaopolyfenoleja, jotka torjuvat vapaita happiradikaaleja. Vapaat happiradikaalit saavat aikaan ihon veltostumista. Suklaan inspiroimana loihdin itselleni kasvonaamion kototekoisesti.

 

Suklaanaamio: 
1 rkl kookosöljyä
1 rkl hunajaa
1 rkl raakakaakaojauhetta 

1. Sekoita ainekset keskenään.  

2. Levitä iholle ja anna vaikuttaa vähintään 10 minuuttia.

3. Huuhtele naamio pois lämpimällä vedellä.

Normaali ja rasvoittuva iho ei vaadi välttämättä jälkikäsittelyä, kuivalle iholle voi lisätä vielä kookosöljyä voiteeksi tai vaihtoehtoisesti jotakin muuta kosteusvoidetta.

 

 

Alunperin julkaistu 22.11.2013 Hyvinvoinnin vanhassa blogissa.

Kvinoa Suomessa ja kvinoakuorinta

Luustomme hyvinvoinnista

Näitä luetaan

Kolmen viikon testi paljastaa: curaMIN helpottaa nivelvaivoja, 93 % testaajista raportoi selkeitä parannuksia
Sekä kliiniset kaksoissokkotutkimukset että biohakkereista koostuvan testiryhmän käyttökokemukset todistavat kiistattomasti Harmonia curaMINinin...
Geenitestauksen hyödyt stressinhallinnassa
Stressi on luonnollinen kehon ja mielen reaktio, joka käynnistyy tilanteissa,...
Kombucha – Parempi vaihtoehto perinteisille virvoitusjuomille
Se tunne, kun siemaiset kylmää virvoitusjuomaa kuumana kesäpäivänä tai saunan...
Monipuolinen magnesium – Löydä itsellesi sopivin!
Mitä on magnesium – ja mitä hyötyä sen nauttimisesta on?
Voita uupumus ja vahvista vastustuskykyä: Biohakkerin vinkit stressinhallintaan ja resilienssin kehittämiseen
Lue tästä jutusta biohakkeri & tietokirjailija Olli Sovijärven konkreettisia neuvoja stressinhallintaan, uupumuksesta...
Mihin lisäravinteita tarvitaan?
Mihin lisäravinteita tarvitaan ja mitkä ovat liikkujan kannalta tärkeimmät urheiluravinteet?
Luonnollinen apu positiivisempaan mielialaan
Natura Median Safran-kapselit on valmistettu Suomessa, ja ne sisältävät ainoana vaikuttavana aineenaan...

Kirjoita kommentti

Huomaa, että kommenttien täytyy olla hyväksytty ennen niiden julkaisemista.