Moni keski-ikäinen lopettaa harrastuksensa ruuhkavuosissa. Ruuhkavuosiksi sanotaan elämänvaihetta, jolloin lapset ovat pieniä, harrastavat iltaisin ja tarvitsevat kyydityksiä eri paikkoihin, päivät täyttyvät kiireisestä työstä ja elämässä tuntuu olevan runsain mitoin kaikkea muuta paitsi aikaa. Velvollisuudet vievät vuorokauden tunteja enemmän kuin moni haluaisi, ja arki nielee mukanaan. Aikaa ryhdytään säästämään itsestä huolehtimisesta, esimerkiksi liikunnasta. Liikunnasta luopuminen ei ole viisas valinta. Kokosimme viisi käytännönläheistä vinkkiä siitä, miten voimme lisätä liikuntaa ruuhkavuosiin ja kuinka pysymme motivoituneina liikkumaan.
Vinkki 1: Tee kotitöistä liikunnallisempia
Kotitöistä saa liikunnallisempia viitseliäisyydellä ja kekseliäisyydellä. Voimme esimerkiksi viikata pyykit niin, että laskeudumme kyykkyyn aina, kun poimimme uuden viikattavan vaatteen pyykkikorista. Pölyjä pyyhkiessämme, voimme harjoittaa lantionpohjan lihaksia kenenkään huomaamatta. Tai voimme laittaa nilkkapainot jalkaan, kun kannamme tampattavia mattoja mattotelineelle. Mattoja kannattaa tampata lujaa ja voimalla. Voimme kypsentää ruuan uunissa, vapautuaksemme hellan vahtimisesta, ja käyttää kypsymisajan punnertamiseen, vatsalihasrutistuksiin ja haara-perus-hyppyihin. Kevyt liikunta virkistää ja lisää jaksamista, eikä kotitöiden tekeminen tunnu puuduttavalta. Kokeile jo tänään!
Vinkki 2: Osallistu lasten ulkoleikkeihin aktiivisemmin
Lapsilla on taito riemuita leikillisestä liikunnasta. Meidän kannattaa heittäytyä mukaan; kiipeillä, kurkistella, heittää kuperkeikka ja juosta spurtteja. Voimme osallistua hippa-leikkeihin. Lapset rakastavat sitä, kun aikuinen heittäytyy leikkeihin mukaan. Vanhemman ja lapsen suhde kehittyy myönteiseksi sen lisäksi, että saamme rutkasti lisää liikuntaa ruuhkavuosiin.
Vinkki 3: Suunnittele ajankäyttö, sovi treenipäivät
Ajankäytön suunnittelu ja treenihetkistä sopiminen puolison kanssa on lähes ainoa tapa pystyä liikkumaan ruuhkavuosina. Sopimisesta kannattaa tehdä säännöllinen, mukava tuokio. Esimerkiksi sunnuntaina iltapäiväkahvilla voidaan katsoa läpi seuraavan viikon ohjelma ja sopia, kumpi käy treenaamassa milloinkin. Puolison kanssa sovitusta, erityisjärjestelyjä vaatineesta liikuntahetkestä on vaikeaa luistaa liikuntahetken koittaessa – vaikka väsyttäisi kuinka. Ja kun jokainen tietää, milloin oma treeniaika on tulossa, eivät kiireiset ja liikunnasta riisutut päivät harmita. Kun luovumme sosiaalisessa mediassa tai TV:n äärellä vietetyistä tuokioista, huomaamme, että liikuntaan löytyy varttitunti sieltä ja puoli tuntia täältä. Mutta tietoiset valinnat on tehtävä. Mitä sinä haluat lisätä elämääsi – reipasta, virkeää ja iloista oloa vai sohvalla istumista ja kiristäviä niskalihaksia?
Vinkki 4: Muista, miksi liikut
Liikunta lisää jaksamista ja hyvinvointia. Ne kumuloituvat siihen, millaista ilmapiiriä luomme kotiin ja kuinka aktiivisesti jaksamme osallistua lastemme ja puolisomme elämään. Reipas ulkoilu kävellen tai juosten hyvässä seurassa poikii iloisen ihmisen loppuillaksi kotiin. Liikuntaa harrastava aikuinen on hyvä esimerkki lapselle. On tärkeää muistaa, miksi liikunta on tärkeää ja pitää kiinni omista, mieleisistä liikuntaharrastuksista. Yhtä tärkeää on mahdollistaa liikuntatuokioita puolisolle. Kun pidämme kirkkaana mielessä, miksi liikumme, ei lenkille lähteminen kiireen keskellä ole vaikeaa.
Vinkki 5: Pidä kävelypalavereita ja hoida puhelut kävellen ulkoilmassa
Moni meistä voi lisätä liikuntaa myös työhön. Kokouksia voi sopia kävelypalavereiksi. Puhelut kannattaa hoitaa luonnossa kävellen aina kun mahdollista. Istumatyötä tekevät voivat käydä kauimmaisessa vessassa, mitä konttorista löytyy. Jos talosta löytyy rappusia, niitä kannattaa päivän mittaan käydä kävelemässä. Työtuolin voi vaihtaa jumppapalloon, jonka päällä istuminen aktivoi keskivartalon lihaksia. Ruokatunnilla on viisasta lähteä kävelylle, mikä virkistää vähintään yhtä paljon kuin sisätiloissa pysyen syöty lounasruoka. Luppoaika töissä kannattaa käyttää venyttelyyn. Voimme sopia työkavereiden kanssa, että joka perjantai tehdään viisitoista minuuttia hartioita vetreyttävää keppijumppaa.
Tapoja liikunnan lisäämiseen on lukemattomia. Kun saamme aivomme viritettyä liikunnalliseksi, alamme nähdä liikkeen mahdollisuuksia kaikkialla, missä olemme ja mitä teemme. Niihin kannattaa tarttua.