Miksi mieli jää joskus kierroksille, vaikka keho olisi jo valmis lepoon? Yksi vastaus löytyy aivojen omasta jarrujärjestelmästä, jonka keskeinen toimija on GABA. Se auttaa aivoja vaimentamaan liiallista vilkkautta, ja sillä on tärkeä rooli muun muassa rentoutumisessa, unessa ja stressistä palautumisessa. GABA vaikuttaa myös aivojen palkitsemisjärjestelmään.
GABA auttaa hermostoa rauhoittumaan
Aivoissa kulkee joka hetki valtava määrä sähköisiä ja kemiallisia viestejä. Jotta hermosolut eivät innostuisi kaikki yhtä aikaa liikaa, tarvitaan myös niitä rauhoittavia viestejä. Tässä GABA on tärkeässä roolissa: se on aivojen keskeinen hillitsevä välittäjäaine. Sen vastaparina toimii erityisesti glutamaatti, joka puolestaan kiihdyttää hermosolujen viestintää. Aivot tarvitsevat molempia, sillä olennaista on niiden välinen jatkuvasti muuttuva tasapaino.
Kun GABA kiinnittyy hermosolun reseptoriin, hermosolun on vaikeampi välittää kiihdyttävää viestiä eteenpäin. GABA ei siis yksinkertaisesti "sammuta" aivoja, vaan auttaa suodattamaan, mitkä hermoimpulssit pääsevät etenemään.
GABA:n merkitys näkyy esimerkiksi epilepsiassa. Epileptisen kohtauksen aikana aivojen sähköinen toiminta voi muuttua poikkeuksellisen voimakkaaksi ja synkronoituneeksi. Tutkimuskatsauksessa (Perucca, Bialer, 2023) käsiteltiin GABA-välityksen merkitystä kohtausten synnyssä sekä sitä, kuinka useat epilepsian hoidossa käytettävät lääkkeet vaikuttavat juuri tähän järjestelmään.
GABA:n tehtävä ei kuitenkaan rajoitu poikkeustilanteisiin. Samaa hienovaraista säätelyä tarvitaan jatkuvasti esimerkiksi huomion kohdistamiseen, liikkeiden hallintaan ja siihen, etteivät kaikki ympäristön ärsykkeet vaadi aivoilta yhtä voimakasta reaktiota.
Stressi voi näkyä levottomuutena, lihasjännityksenä, sykkeen kiihtymisenä ja vaikeutena päästää päivän tapahtumista irti. GABA:n hillitsevä vaikutus hermostossa auttaa siirtymään pois jatkuvasta valppaustilasta.
Pitkittynyt stressi voi tehdä hermostosta tavallista herkemmän ärsykkeille. Pienikin vastoinkäyminen saattaa silloin tuntua suurelta, ja keho voi jatkaa reagointia vielä senkin jälkeen, kun tilanne on jo ohi. Toimiva GABA-järjestelmä osallistuu tämän reaktion säätelyyn ja voi siten tukea luonnollista rentoutumista ja palautumista.
Tutkimuksessa (Abdou ym., 2006) suun kautta nautitun GABA:n jälkeen koehenkilöillä havaittiin enemmän rentoutumiseen yhdistettyjä alfa-aaltoja ja vähemmän valppauteen liittyviä beeta-aaltoja. Samassa tutkimuksessa GABA:a saaneilla stressireaktio oli lievempi myös tilanteessa, jossa osallistujat ylittivät korkean riippusillan.
GABA:n yhteys mielihyvään ja riippuvuuksiin
Riippuvuudessa ei ole kyse vain tahdonvoimasta, vaan esimerkiksi pitkäaikainen päihteiden käyttö voi muuttaa aivojen palkitsemiseen, oppimiseen ja mielihyvään liittyviä järjestelmiä. Alkoholi on tästä hyvä esimerkki, sillä se vaikuttaa GABA-reseptoreihin ja samalla myös dopamiinin sekä glutamaatin toimintaan.
Alkoholin rauhoittavalta tuntuva vaikutus liittyy osittain juuri GABA-välityksen voimistumiseen. Toistuvan runsaan käytön aikana aivot kuitenkin alkavat sopeutua alkoholin vaikutuksiin. Kun alkoholi sitten jää pois, hillitsevä GABA-välitys ei välttämättä enää riitä tasapainottamaan kiihdyttävää toimintaa. Tämä voi osaltaan selittää vieroitukseen liittyvää levottomuutta, ahdistuneisuutta ja univaikeuksia.
Samat palkitsemiseen liittyvät mekanismit kiinnostavat tutkijoita myös syömisen säätelyn kannalta. Osa tutkimuksesta tarkastelee, liittyykö pakonomaiseen syömiseen samankaltaisia muutoksia aivojen palkitsemis- ja säätelyjärjestelmissä kuin päihderiippuvuuksissa.
Tämä ei tarkoita, että GABA-ravintolisä yksin poistaisi riippuvuutta. GABA-järjestelmän tutkimus auttaa kuitenkin ymmärtämään, miksi riippuvuudesta irrottautuminen voi olla biologisestikin haastavaa ja miksi aivojen tasapainon palautuminen vie usein aikaa.
Näin keho valmistaa GABA:a
Elimistö pystyy valmistamaan GABA:a itse. Lähtöaineena toimii glutamaatti, josta muodostuu GABA:a glutamaattidekarboksylaasi-nimisen entsyymin avulla. Entsyymi ei kuitenkaan toimi yksin: se tarvitsee B6-vitamiinin aktiivista muotoa, pyridoksaali-5'-fosfaattia eli P-5-P:tä. Ilman sitä reaktio hidastuu, vaikka lähtöainetta olisi runsaasti.
Tämä tekee B6-vitamiinista GABA:n kannalta poikkeuksellisen olennaisen. Kyse ei ole vain hermoston tukemisesta yleisellä tasolla, vaan siitä, että vitamiini on mukana suoraan siinä reaktiossa, jossa GABA:a syntyy. B6-vitamiini edistää hermoston toimintaa, psykologisia toimintoja ja hormonitoiminnan säätelyä sekä auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.
GABA:a voidaan saada myös ruoasta. Sitä esiintyy esimerkiksi pinaatissa, perunassa, bataatissa ja kaurassa, mutta omaa luokkaansa ovat fermentoidut ruoat, kuten tempeh ja kimchi. Sama pätee suolistoon: osa suolistobakteereista pystyy tuottamaan GABA:a, ja tutkijat selvittävät edelleen, miten mikrobien valmistamat välittäjäaineet voivat osallistua suoliston ja aivojen väliseen viestintään.
GABA:n ei välttämättä tarvitse kulkeutua suurina määrinä suoraan aivoihin – mikä on hyvä, sillä aivoja suojaava veri-aivoeste päästää sitä läpi vain rajallisesti – sillä viestejä voi välittyä esimerkiksi kiertäjähermon, immuunijärjestelmän ja muiden suolistosta lähtevien signaalien kautta.
Voiko GABA helpottaa nukahtamista?
Iltaisin aivojen pitäisi vähitellen siirtyä valppaasta tilasta kohti unta. GABA-järjestelmä osallistuu unen ja valveen säätelyyn, minkä vuoksi GABA:a sisältäviä ravintolisiä käytetään usein juuri iltaisin. Vaikutus ei kuitenkaan muistuta varsinaista unilääkettä, vaan hyöty liittyy ennemmin nukahtamisen helpottumiseen kuin voimakkaaseen väsyttävään vaikutukseen.
Nukahtamisen vaikeus ei useinkaan johdu siitä, ettei olisi väsynyt. Keho voi olla aivan loppu, mutta mieli jatkaa silti päivän läpikäymistä, huomisen suunnittelua tai jotain kolme viikkoa sitten sanottua. Aivot eivät ehdi rekisteröidä, että päivä on ohi.
Tutkimuksessa (Byun ym., 2018) 40 unettomuusoireista kärsivää aikuista sai neljän viikon ajan joko 300 milligrammaa GABA:a tai lumetta. GABA:a saaneilla nukahtamiseen kulunut aika lyheni ja unen tehokkuus parani lähtötilanteeseen verrattuna. Tutkimuksissa on havaittu myös, että suun kautta nautittu GABA imeytyy nopeasti verenkiertoon.
Odotukset kannattaa silti pitää maltillisina. GABA ei kaada nukkumaan eikä sammuta ajatuksia. Osalla vaikutus on selvä, osa ei huomaa mitään — ja tähän vaikuttaa myös se, mistä unettomuus kussakin tapauksessa johtuu.
Käytännössä GABA:a ja B6-vitamiinia kannattaa ajatella parina. GABA-valmisteesta ainetta saa sellaisenaan, B6 taas tukee kehon omaa tuotantoa. Siksi ne otetaan yleensä samaan aikaan, ja jotkut valmisteet sisältävät valmiiksi molemmat. Yhdistelmätuotteissa B6 on usein juuri P-5-P-muodossa, jolloin se on suoraan elimistön käytettävissä. Valmiste otetaan tavallisesti noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa.
GABA:n kiinnostavuus piilee siinä, miten laajasti se on mukana hermoston toiminnassa aina stressireaktioista uneen ja aivojen sähköisen aktiivisuuden säätelyyn asti. Arjen kannalta olennaista ei kuitenkaan ole yksittäinen aine vaan se, saako hermosto ylipäätään tilaisuuksia rauhoittua. Riittävä palautuminen, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen päivärytmi luovat pohjan, jonka päälle kaikki muu rakentuu.