Mikromuovit ovat tämän hetken puhutuimpien ympäristöuhkien listalla, eikä syyttä – Suomen Ympäristökeskuksen mukaan noin 10 prosenttia maailman merissä kelluvasta 250 000 tonnista muoviroskaa on mikromuovia. Mikromuovit kertyvät pikkuhiljaa ympäristöön ja saattavat päätyä elimistöömme vesieliöiden kautta. Tietyt muovin ainesosat ovat tutkimusten mukaan ihmisen terveydelle haitallisia. Etenkin muovituotteiden pehmentimet, esimerkiksi ftalaatit, ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia aineita.
Mikromuovit vesistöissä
Vesistöihin mikromuovit kulkeutuvat muun muassa hulevesien ja yhdyskuntajätevesien kautta. Hulevesien mikromuovit ovat peräisin enimmäkseen liikenteestä, yhdyskuntajätevesin kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuitivaatteiden pesusta. Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tehtyjen tutkimusten perusteella on osoitettu, että jätevedenpuhdistusprosessin aikana jätevedestä saadaan puhdistettua onneksi jopa 99 % mikromuoveista. Puhdistettuun veteen päätymättömät, jäteveden mukana tulleet mikromuovit kulkeutuvat lopulta jätevesilietteeseen, mikä vaikeuttaa lietteen jatkokäyttöä esimerkiksi lannoitteena tai maanparannusaineena.
Mikromuovit kosmetiikassa
Mikromuovien käyttö kosmetiikassa on täysin tietoinen ja ympäristön kannalta varsin lyhytnäköinen keino lisätä hankaavia ja puhdistavia komponentteja hammastahnoihin, parranajogeeleihin ja kuorinta-aineisiin. Onneksi mikromuovirakenteiden käyttöä kosmetiikassa ollaan vähitellen kieltämässä, mutta EU:n tasolla tämä vie vielä aikaa. Suomessa mikromuoviin liittyvät rajoitukset ja kiellot perustuvat yhä vapaaehtoisuuteen. Osa maista, kuten Britannia kielsi mikromuovin käytön tämän vuoden alusta. Lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti, Irlanti ja Taiwan ovat jo kieltäneet tai kieltämässä mikromuovin käytön. Monet kosmetiikkaa valmistavat yritykset noudattavat samaa linjaa ja ovat ryhtyneet korvaamaan tuotteidensa mikromuoveja biohajoavilla ainesosilla.
Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa ei käytetä mikromuoveja
Luomukosmetiikan ja sertifioidun luonnonkosmetiikan sekä Joutsenmerkityn kosmetiikan kohdalla kuluttaja voi olla rauhallisin mielin – niiden INCI-luettelosta ei mikromuoveja löydy. Muun kosmetiikan osalta ainesosaluettelossa saattaa hyvinkin esiintyä vähintään yhtä viidestä yleisimmästä mikromuovityypistä, joita ovat carbomer, polyethylene, acrylates/c10–30 alkyl acrylate crosspolymer, nylon-12 ja acrylates copolymer. Mikromuovien INCI-nimiä on kuitenkin reilusti yli 500, joten avuksi niiden tunnistamiseen kannattaa ottaa ilmainen CosmEthics-sovellus. Sovellus toimii siten, että puhelimella skannataan tuotteen viivakoodi, jonka jälkeen sovellus kertoo tiedot tuotteen ainesosista. Sovellukseen on myös mahdollista tehdä personoituja säätöjä, jolloin se osaa erikseen varoittaa tietyistä aineista, esimerkiksi muoveista.
Luonnonkosmetiikassa mikromuovirakenteet korvataan luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten piillä, siementen kuorilla, hienojakoisella kahvilla, suolalla tai sokerilla. Rakeettomia luonnollisia kuorintaraaka-aineita ovat hedelmien, kasvien, marjojen ja yrttien sisältämät hapot, kuten AHA-happo eli alfahydroksihappo ja BHA-happo eli betahydroksihappo.
Mikromuovitonta kauneudenhoitoa
Helpoin tapa aloittaa taistelu kosmetiikan mikromuovijätettä vastaan on vaihtaa muovia sisältävä kuorinta-aine ja hammastahna luomukosmetiikkaan, sertifioituun luonnonkosmetiikkaan tai Joutsenmerkittyyn kosmetiikkaan. Lisäksi voit valmistaa itse erilaisia kuorinta-aineita sekoittamalla keskenään esimerkiksi sitruunanmehua, sokeria ja oliiviöljyä tai kahvinpuruja ja kasvovoidetta.
Kun etsit hellävaraista, turvallista ja mikromuovitonta kuorinta-ainetta, tutustu Hyvinvoinnin valikoimaan.
Lähteet:
Mikromuovit riski myös Suomen vesistöille / Suomen Ympäristökeskuksen tiedote, 21.3.2017
Onko muovi haitallista terveydelle? Voiko muovi mennä ihmisen solujen sisään? Asiantuntijat vastaavat / Yle, Jenni Frilander, 15.3.2018
Swedish Chemicals Agency proposes national microbead ban for cosmetics / CosmeticsDesign-Europe, 26.1.2016