Valtion ravitsemusneuvottelukunta tiedotti elokuussa, että suomalaisilla on havaittu lievää jodin puutosta ja jodin saantia olisi parannettava valtakunnallisesti.
Mitä jodi on?
Jodi on hivenaine (ja alkuaine), joka on harmaanruskean värinen ja metallinkiiltoinen. Jodin löysi ranskalainen Barnard Courtois, kun hän teki merilevästä salpietaria ruutia varten vuonna 1811. Luonnossa jodia ei ole niin kutsuttuna vapaana alkuaineena vaan sitä löytyy ioniyhdisteinä, jodideina.
Jodi on välttämätön hivenaine
Jodi on välttämätön hivenaine kilpirauhasen toiminnalle. Jos jodia saa ruokavaliosta liian vähän, se voi aiheuttaa kilpirauhasen liikakasvun, eli struuman. Jodi vaikuttaa kilpirauhasessa kahden hormonin, tyroksiinin ja trijodityroniinin valmistamiseen. Jos jodia ei saada tarpeeksi, voivat kilpailevat hivenaineet kertyä jodin tilalle.
Jodin saantisuositus on 10-vuotiaista ylöspäin 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Pienemmille lapsille suositukset ovat hieman pienemmät, raskaana oleville suositus on 175 mikrogrammaa ja imettäville äideille 200 mikrogrammaa. Jodin liikasaantia tulee myös välttää, koska suurina määrinä jodi on myrkyllistä. Suositusten yläraja on 600 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Mistä jodia saa?
Paras jodin lähde on merilevä ja erikseen nostettuna vielä wakame. 100 g Wakamea sisältää 16830 mikrogrammaa jodia! Toki merilevää syödään hyvin, hyvin pieni määrä kerralla.
Seuraavaksi paras lähde on jodioitu suola, jossa on keskimäärin 2200 mikrogrammaa 100 grammaa kohden, toki suolan määrä niin ikään on hyvin pieni kertakäytöllä.
Kolmanneksi parhaimpana tulee mineraalisuola keskiarvolla 2100 mikrogrammaa / 100g.
Suomalaiset eivät kuitenkaan syö juurikaan merilevää, joten parhaimmat jodin lähteet jäävät usein jopa kokonaan käyttämättä. Suomalaiset saavat suurimman osan jodistaan jodioidusta suolasta, maitotuotteista, kananmunista ja kalasta.
Virallisissa suosituksissa ei myöskään suositella merilevää jodin lähteenä, ”koska niiden jodipitoisuus vaihtelee ja voi olla jopa haitallisen suuri”.
Jos kaikki söisivät ravitsemusohjeiden mukaan, jodin saanti täyttyisi päivän aikana, jos kyseinen päivä sattuisi olemaan yksi suositellusta 2-3 kalaruokapäivästä.
Jodin saanti täyttyy esimerkiksi näin:
- 6 dl rasvatonta maitoa (suositus vuorokaudessa 5-6 dl)
- 3 viipaletta juustoa (suositus vuorokaudessa 2-3 viipaletta juustoa)
- 1 annos (125 g) norjan lohta (suositus 2-3 kertaa viikossa)
Erityisryhmistä
Jodin saannissa tulee huomioida erilaiset erityisryhmät, kuten raskaana olevat ja imettävät äidit, sekä vegaanit. Odottavilla ja imettävillä äideillä jodin tarve suurenee. Jodin puutos aiheuttaa lapsille sikiöaikana tai varhaislapsuuden aikana kasvuhäiriöitä ja henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä. Vegaaneilla taas parhaimmat Suomessa käytetyt jodin lähteet, kuten maitotuotteet, kananmuna ja kala puuttuvat ruokavaliosta kokonaan. Vegaanin onkin hyvä kiinnittää erityishuomiota jodin saantiin.
Suomen ravitsemusneuvottelukunnan mietteitä
Väestön jodin saannin parantamiseksi ravitsemusneuvottelukunta katsoo, että kuluttajien sekä suurtalouksien tulisi käyttää ruoanvalmistuksessa aina jodioitua suolaa. Neuvottelukunta on myös miettinyt sellaisia suosituksia, että elintarvikkeisiin tulisi lisätä jodia. Esillä ovat olleet mm. leivät, jotka useimmiten sisältävät jodioimatonta suolaa. Usein myös valmisruoissa suola on jodioimatonta ja yhä enemmän suomalaiset valitettavasti syövät valmisruokia. Jodin lisäämisestä elintarvikkeisiin löytyy aina merkintä pakkauksesta.
Jodia sisältäviä tuotteita Hyvinvoinnin Tavaratalon valikoimassa
Hyvinvoinnin Tavaratalossa on saatavilla erilaisia levävalmisteita ja tuotteita, jotka sisältävät levää ja ovat levän jodipitoisuuden vuoksi hyviä jodin lähteitä. Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikissa suoloissa on jodia, vaikkakin joissakin todellä pieniä määriä. Suoranaisesti jodipitoisia tuotteita löydät täältä, suolat täältä.
Lähteitä:
Raitsemusneuvottelukunnan uutinen: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014
Fineli - Jodi
Alunperin julkaistu 12.9.2014 Hyvinvoinnin vanhassa blogissa.