Mitä paaston aikana tapahtuu
Kun kieltäydymme ruuasta, aivot eivät saa glukoosia. Vähitellen keho alkaa muodostaa ketoaineita, joita aivot käyttävät polttoaineenaan. Paaston alussa koettu nälkä hellittää siinä vaiheessa, kun keho alkaa polttaa ketoaineita. Ketoaineilla on ruokahalua hillitsevä vaikutus. Proteiinien käyttö energiaksi vähenee. Elimistössä käynnistyy stressihormonien tuotanto. Paasto lisää joidenkin tutkimusten mukaan valkosolujen tuotantoa. Valkosolut uudistavat immuunijärjestelmää. Lisäksi suolen toiminta hidastuu.Paastoaminen tuntuu kehossa
Paasto aiheuttaa erilaisia tuntemuksia, jotka voivat vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyyn. Lihakset tuntuvat painavilta ja väsyttää. Energian puute elimistössä käynnistää prosesseja, jotka kehottavat istumaan, lepäämään ja syömään. Ruokaan kohdistuvat mieliteot voivat korostua. Alhainen verensokeri saattaa masentaa ja aiheuttaa ärtymystä. Se voi kumuloitua sosiaalisiin suhteisiin, millä on ikäviä seurauksia. Toisaalta, paaston sinnikäs jatkaminen kehittää kärsivällisyyttä ja itsekuria ja tuottaa onnistumisen kokemuksia.Verenpaine laskee
Paaston alkaessa elimistöstä poistuu runsaasti nestettä. Painon lasku johtuu nesteen poistumisesta. Menetämme suolaa, mihin yhdistyy verenpaineen lasku. Verenpaineen lasku johtuu nestetilavuuden pienenemisestä. Korkeasta verenpaineesta kärsiville muutos on suotuinen. Lisäksi väitetään, että paasto lisää kasvuhormonin eritystä.Paaston puolustajat: rasva-aineenvaihdunta ja veriarvot paranevat
Rasva-aineenvaihdunta paranee paaston ajaksi. Toiset uskovat, että korkeintaan viikon paastossa lihaskudoksen menettäminen on pientä. Lihasten sijaan elimistö luopuu jätevalkuaisesta ja rasvasta. Jos lihaskudoksen menetystä halutaan välttää, voi paastopäivinä nauttia 100 grammaa glukoosia esimerkiksi ravintorikkaista mehuista. Se turvaa aivojen energiansaannin, eikä elimistölle synny yhtä voimakasta tarvetta hajottaa lihaskudosta aivojen ravinnoksi.Paasto ei voi olla ratkaisu veriarvoissa näkyviin ongelmiin. Aineenvaihdunta palaa ennalleen paaston loputtua. Samalla terveysvaikutukset menetetään. Vaarallisen korkea kolesteroli edellyttää pysyvää elämäntapamuutosta ja keskustelua lääkärin kanssa.
Paaston puolustajat puhuvat elimistön puhdistumisesta. Väitetään, että veren virtsahappopitoisuus laskee, minkä katsotaan olevan terveydelle hyväksi. Joskus kuullaan väitteitä veren kolesteroli- ja kokonaisrasvapitoisuuksien muutoksesta parempaan suuntaan.
Paastossa onnistuminen lisää hallinnan tunnetta
Paastoamisen puolustajien esittämät väitteet ovat usein kokemuspohjaisia. Paastoa kokeilleet ovat paaston jälkeen merkityksellistäneet paaston myönteiseksi. Olo on voinut muuttua, onnistumisen tunne kohottaa ja hallinnantunne on ollut miellyttävä. Energisyys lisääntyy. Moni paastoaja kokee voittaneensa itsensä.Vähiten kiistanalaisuutta herättävät paaston psykologiset vaikutukset. Onnistumisen ja itsehallinnan tunne on hyvästä. Onnistuminen paastossa voi antaa kimmokkeen laajempaan ja pysyvämpään elämäntapamuutokseen, jossa omaksutaan terveyttä edistäviä elintapoja.
Uskonnollisista syistä toteutettu paasto voi lisätä elämän syvää merkityksellisyyttä
Monissa uskonnoissa paastotaan tietty aika vuodesta tai vuorokaudesta. Uskonnollisissa paastoissa lihan nautinnoista pidättäydytään esimerkiksi osoituksena uskon vahvuudesta. Haluja suitsitaan. Henkeen keskittyminen ja ruuasta pidättäytyminen ovat toisille tapa toteuttaa uskontoa. Uskonnollisuus tuo elämään syvää merkityksellisyyttä ja näin ollen lisää hyvinvointia. Paasto voi lujittaa henkilökohtaisesti koettua jumalyhteyttä.Jos suhde syömiseen on haastava, paasto ei sovi
Paastoamista ei suositella kaikille. Ensiksi, jos elämässä on ollut syömishäiriöitä, tai taipumusta niihin, paastoamaan ei pidä ryhtyä. Mikäli suhde syömiseen on ongelmallinen, kannattaa pitkäaikaista syömättömyyttä välttää. Paasto voi kasvattaa syömishimoja ja toimia laukaisevana tekijänä ahmimiselle. Ahmimista seuraa syyllisyys, häpeä, ahdistus ja uusi spartalaisen kurinalainen ruuasta pidättäytyminen. Ikävä, hyvinvointia ja terveyttä haittaava kierre on valmis.Lasten ravinnonsaanti turvattava
Raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat monipuolista ravintoa lapselleen, eikä paastoaminen raskaana tai imetettäessä sovi. Myös lapset ja kasvavat nuoret tarvitsevat päivittäin monipuolista ravintoa eivätkä voi paastota. Kovin iäkkäille henkilöille paasto voi tuottaa liian rasittavan stressin, eikä paastoaminen ole järkevää.Sairaudet ja lääkitys voivat olla este paastoamiselle
Diabeetikkojen tulisi välttää paastoa. Jos paastoa harkitsevalla on jokin lääkitys tai sairaus, tulee keskustella lääkärin kanssa ennen paastolle ryhtymistä. Matalasta verenpaineesta kärsiville paasto-oireet voivat käydä ylivoimaisiksi. Silloin haitat kasvavat suuremmiksi kuin hyödyt ja paasto on viisainta unohtaa.Paaston terveyshyödyistä ei yleisesti hyväksyttyä tutkimusnäyttöä
Ruusta pidättäytymisen terveyshyödyistä ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä. Siksi siihen suhtaudutaan usein epäilevästi terveydenhuollossa. Näyttöä ei ole puolesta eikä vastaan. Toisinaan esitetään väitteitä paaston puhdistavasta vaikutuksesta. Normaalia ruokaa kohtuudella syövä ihminen ei tarvitse puhdistuskuureja. Elimistön oma puhdistusjärjestelmä toimii niin, ettei haitta-aineita kehoon kerry.Liian usein toistettu paasto kuluttaa elimistöä
Kohtuus on hyvä periaate myös paastoamisessa. Kerran tai kaksi kertaa vuodessa on riittävästi. Tätä useammin toistuva viikon tai yli viikon kestävä paastojakso kuluttaa elimistön ravintoainevarastoja. Ravintoainevarastojen kuluminen aiheuttaa puutostiloja, jotka oireilevat monin eri tavoin. Liika paasto on uhka esimerkiksi luuston terveydelle.Laihduttamiseen auttaa tapojen muutos, ei paasto
Paastolla saavutetaan nopea painonlasku. Paino laskee, kun nestettä menetetään. Paaston loputtua paino nousee takaisin nesteiden kertymisen myötä. Tutkimuksissa on havaittu, että laihdutustarkoituksessa toteutettu paasto ei laihduta pitkällä tähtäimellä. Pitkän tähtäimen pysyvään laihtumiseen ei ole muuta mahdollisuutta kuin elämäntapojen vähittäinen muutos kohtuullisiksi ja terveyttä edistäviksi. Toinen syy, miksi paasto ei sovi laihdutukseen on se, että paastotessa elimistö kuluttaa enemmän lihasta kuin normaali, järkevään tahtiin toteutettu laihdutus. Kun ruokaa syödään kohtuullisesti, lihasta menetetään vähemmän.
Kirjoituksessa käytetyt lähteet ja lisälukemista:
Antti Aro 2015. Paasto. Sata kysymystä ravinnosta. Terveyskirjasto, Duodecim. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00057 luettu 26.1.2019.Merja Perttula 2017. Onko paastosta hyötyä vai haittaa? Kaksi asiantuntijaa vastaa. ET-lehti. Saatavilla: https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/onko-paastosta-hyotya-vai-haittaa-kaksi-asiantuntijaa-vastaa luettu 26.1.2019.
M. Kreuzer 2018. Mitä elimistössä tapahtuu paaston aikana? Kunto Plus verkkolehti. Saatavilla: https://kuntoplus.fi/laihdutus/painonhallinta/mita-elimistossa-tapahtuu-paaston-aikana luettu 26.1.2019.
Taina Vuokko 2014. 10 kysymystä paastosta – hyötyä vai haittaa. Apteekki-verkkolehti. Saatavilla: https://www.apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/10-kysymysta-paastosta-hyotya-vai-haittaa.html luettu 26.1.2019.
Tara Lange 2018. Vihermehu – elinvoimaa luonnosta.
Kara M. L. Rosen 2016. Kukoista! Terveyttä mehuista.
Alejandro Junger 2016. Puhdas suolisto: eliminoi sairautesi syyt ja uudista terveytesi mullistavalla menetelmällä.
Jussi Riekki ja Teemu Alapoikila 2013. Kuntotehdas: ravinto, paasto, harjoittelu.
Urlika Davidsson 2010. Detox: puhdista kehosi ja laihdu.