category
Kuusenpihka, pohjoisten metsiemme nestemäinen kulta

Kuusenpihka, pohjoisten metsiemme nestemäinen kulta

Heli Koskinen

Meillä suomalaisilla on aina ollut erityinen suhde metsään. Metsällä on ajateltu olevan monenlaisia parantavia vaikutuksia, jotka myös nykytutkimus on vahvistanut. Olemme myös hankkineet rohtomme perinteisesti metsästä: yrtit, marjat, sienet ja puut itsessään ovat tarjonneet paitsi ravintoa, myös lääkkeet moneen vaivaan. Yksi näistä parantavista metsän antimista on kuusenpihka.

Pihkan tehtävänä on suojata vaurioitunutta havupuuta tuhohyönteisiä, bakteereita ja sieniä vastaan. Pihkalla on todettu olevan samoja vaikutuksia myös iholla. Kuusenpihkan haavoja ja tulehduksia parantavat vaikutukset on tunnettu suomalaisessa kansanlääkinnässä jo vuosisatojen ajan. Kuusenpihka on kokenut uuden tulemisen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lääketieteellisten tutkimusten myötä, joissa pihkan monet parantavat ominaisuudet on todettu todeksi. Vanhan kansan luottotuote on nousemassa yhdeksi aikamme kiinnostavimmista luonnontuotteista, joka tarjoaa monia lääkinnällisiä mahdollisuuksia.

Ikivanhasta kansanlääkinnän rohdosta lääketieteellisesti hyväksytyksi hoitokeinoksi

Metsäkuusi viihtyy kylmässä ja kosteassa, joten Pohjoinen luontomme tarjoaa sille oivallisen kasvuympäristön. Jo kuusen tuoksu virkistää, vahvistaa ja avaa aisteja sen eteeristen öljyjen ansiosta, ja kuusen eri osilla on antiseptisia ja tulehdusta lievittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi antioksidantti- ja vitamiinipitoisia kuusenkerkkiä on käytetty kurkkukivun ja yskän lievittämiseen. Kuusenpihkaa taas on käytetty haavojen, ihottumien, palovammojen ja paiseiden hoidossa jo vuosisatojen ajan. Kuusenpihka mainittiin jo vuonna 1578 Benedictus Olain lääkärikirjassa lääkkeenä säärihaavoihin, joskin pihkaa on tiedetty käytetyn haavojen ja palovammojen hoidossa jo muinaisessa Egyptissä.

Kuusenkäpyjä, joista valuu pihkaa

Kuusenpihkavoiteen status on muuttunut perinteisestä kansanlääkinnän rohdosta lääketieteellisesti hyväksytyksi haavojen ja infektioiden hoitokeinoksi 2000-luvulla pitkälti lääketieteen lisensiaatin Arno Sipposen tutkimusryhmänsä kanssa tekemän tutkimustyön myötä. Sipponen työskenteli 2000-luvun alussa lääkärinä terveyskeskuksessa Lapissa, missä pihkavoidetta oli käytetty jo pitkään vaikeahoitoisten haavojen hoidossa vaihtoehtoisena hoitokeinona. Todistettuaan itse pihkavoiteen tehon Sipponen alkoi tehdä tutkimustyötä pihkan antimikrobisista ominaisuuksista ja pihkan soveltuvuudesta haavanhoitoon.

Kuusenpihkavoide hyväksyttiin kliinisten tutkimusten jälkeen lääkinnälliseksi tuotteeksi vuonna 2008, ja kuusenpihkavoide on ensimmäinen luonnontuote, joka on saanut Valviran myöntämän CE-merkin.

Kuusenpihkan antimikrobiset ominaisuudet ja lääketieteellinen käyttö

Kuusenpihka estää tulehduksia ja bakteerien kasvua iholla, ja se myös stimuloi uuden ihon kasvua haavan päälle. Kuusenpihkan hoitavat ja suojaavat vaikutukset perustuvat pihkan sisältämiin hartsihappoihin ja lignaaneihin. Hartsihapot ovat voimakkaasti antimikrobisia yhdisteitä, ja lignaanit taas kuuselle tyypillisiä yhdisteitä, joilla on voimakas antioksidanttinen vaikutus.

Kuusenpihkan antimikrobiset vaikutukset on osoitettu mikrobiologisilla tutkimuksilla. Kuusenpihkan antimikrobiset ominaisuudet näyttävät perustuvan siihen, että pihka vaurioittaa mikrobien soluseinämää ja solukalvoa, mikä estää mikrobisolujen energiantuotannon.

Kuusenpihkavoidetta käytetään sairaaloissa painehaavojen eli makuuhaavojen ja kroonisten tulehtuneiden leikkaushaavojen hoidossa. Pihkavoiteen on todettu tepsivän erityisesti hankalasti hoidettaviin ja lääkkeille vastustuskykyisiin sairaalabakteereihin, kuten MRSA:han ja VRE:hen. Pihkavoidehoidolla on onnistuttu ehkäisemään jopa ääriamputaatio iäkkäällä potilaalla, jolla oli vaikea painehaava kantapäässä. Amputaation oletettiin olevan ainoa mahdollinen hoitokeino, mutta haava saatiin kuitenkin paranemaan pihkavoiteella.

Kuusenpihkavoiteen valmistus ja käyttö kotioloissa

Pihkavoiteen valmistusprosessiin kuuluu monta vaihetta, ja monet markkinoilla myytävät pihkavoiteet valmistetaan perinteisiä reseptejä käyttäen. Pihkaa on perinteisesti kerätty kuusesta niin kutsuttua kalanruotoviiltoa käyttäen. Puuhun alkukesästä viilletty kalanruotokuvio käynnistää puun pihkantuotannon, joka pysyy yllä koko valuntakauden eli kesän ajan. Pihka valutetaan ruotoja pitkin keruuastiaan ja otetaan talteen. Vaikkei kuusen kasvun ole todettu häiriintyvän pihkan keräämisestä, kerätään pihka silti usein jo vaurioituneista puista tai puista, jotka kaadetaan vuoden sisällä.

Kuusenpihka on luonnostaan tahmeaa ja kovaa. Pihkavoidetta valmistettaessa tahmea pihka sekoitetaan rasvaan, jotta pihka saadaan juoksevammaksi ja voide helpommin levitettäväksi. Kansanlääkinnässä rasvana toimi voi tai silava, mutta nykypäivänä rasvan sijaa ajaa esimerkiksi rypsiöljy, oliiviöljy tai sheavoi.

Kuusenpihkavoide valmistuu kuusenpihkasta ja rasvasta, kuten rypsiöljystä

Pihkavoiteita löytyy monesta kotimaisesta luonnonkosmetiikkasarjasta. Oman versionsa klassisesta pihkavoiteesta ovat luoneet mm. Yrttiaika, Fiini Naturally ja Hetkinen. Yksi tunnetuimmista pihkavoiteiden valmistajista on kuitenkin Havuka, jonka kuusenpihkatuotteet perustuvat Kalevalan isänä tunnetun Elias Lönnrotin ikivanhoihin resepteihin.

Kuusenpihkavoidetta voi käyttää pienten haavojen, kuivan ihon, ihottumien, hyönteisten pistosten ja rakkojen hoidossa sekä flunssan oireiden lievittämiseen. Kuusenpihkavoide ei tosin sovellu hartsiyliherkille. Kuusenpihkavoide tuo avun myös nelijalkaisille ystävillemme: pihkasalvaa voi nimittäin käyttää myös eläinten haavojen ja asfalttitassujen hoitoon sekä hyönteisten pistoihin ja punkkien puremiin.

Edellinen artikkeli

Suomalainen luonnonkosmetiikka valmistuu maailman puhtaimmista raaka-aineista

Seuraava artikkeli

Esittelyssä Djusie, uusi kotimainen luonnonkosmetiikkasarja – mehukkainta ihonhoitoa Suomesta

Jätä kommentti

Huomioi, että luemme kaikki kommentit ennen julkaisua, koska haluamme pitää blogimme asiallisena.

Robottiesto: